Miten Henrik Borgström pystyy nousemaan uudelle tasolle Blackhawksissa? – "Hänen nykyinen pelityylinsä ei vastaa NHL:n vaatimuksia"
Kun Chicago Blackhawksin GM Stan Bowman etsii potentiaalisia hankintoja, hänen ohjenuoransa on usein melko suoraviivainen: etsi pelaajia, joilla on jo ennestään kokemusta hänen organisaatiostaan tai vaihtoehtoisesti entisiä ykköskierroksen varauksia, jotka voisivat hyötyä mahdollisuudesta aloittaa puhtaalta pöydältä.
Henrik Borgström, jonka Blackhawks hankki Florida Panthersilta osana viisi pelaajaa ja yhden varausvuoron sisältänyttä kauppaa, kuuluu näistä kategorioista jälkimmäiseen. Borgström liittyy osaksi joukkoa, johon kuuluvat jo esimerkiksi Dylan Strome, Alexander Nylander, Slater Koekkoek, Nikita Zadorov, Olli Määttä, Brendan Perlini, Calvin de Haan ja John Quenneville. Kaikki edellä mainitut pelaajat ovat entisiä ensimmäisen kierroksen varauksia ja olivat hankinta-aikaan maisemanvaihdoksen tarpeessa.
Borgströmillä ei ole esimerkiksi Stromen maineikasta taustaa aivan ikäluokkansa kärkilupauksena junnuvuosista asti, mutta hän menee silti edellä mainittujen hankintojen lupaavimpaan päähän.
Kesän 2015 varaustilaisuudessa yksikään 30 NHL-joukkueesta ei varannut Borgströmiä, joka pelasi tuolloin vielä HIFK:n U18-joukkueessa ja oli hiljattain kasvanut pituutta peräti 25 senttiä. Seuraavana vuonna Borgström oli selvästi tullut paremmin sinuiksi uuden kehonsa kanssa ja teki U20 SM-sarjassa noin 1,4 pistettä ottelua kohden. Tämä johti lopulta siihen, että Florida Panthers päätyi varaamaan yli-ikäisen Borgströmin varaustilaisuuden 23. pelaajana.
Jälkiviisaina voidaan ajatella, että Panthers painoi Borgströmin kohdalla liipaisinta liian aikaisin, mutta EliteProspectsin lähteiden mukaan St. Louis Blues oli niin ikään valmis varaamaan suomalaissentterin vain kolmea vuoroa myöhemmin.
Borgström palkitsi Panthersin luottamuksen jo seuraavalla kaudella, kun hänestä tuli heti tulokaskaudellaan yksi yliopistosarja NCAA:n pelätyimmistä pelaajista. Denverin yliopiston paidassa Borgström pelasi jo tulokaskaudellaan yli piste per peli -tahdissa ja toisti tempun toisella kaudellaan johtaen samalla joukkuettaan maaleissa ja tehopisteissä. Borgströmin tähteys kasvoi yhtä nopeasti kuin hänen pituutensa vain muutama vuosi takaperin. Ensimmäisen kierroksen yllätysvarauksesta tuli nopeasti yksi koko lajin parhaista lupauksista.
Toisen yliopistokautensa jälkeen Borgström oli jälleen uuden haasteen tarpeessa, joten Panthers solmi hänen kanssaan kolmivuotisen tulokassopimuksen ja antoi hänelle mahdollisuuden todistaa kykynsä maailman parhaita vastaan.
NHL osoittautui kuitenkin Borgströmille huomattavasti kovemmaksi haasteeksi kuin NCAA. Ensimmäisellä Panthers-kaudellaan 2018–2019 Borgström teki suojatussa roolissa pisteitä vain rajallisesti ja seuraavalla kaudella hän näytti menettäneensä lähes koko kauden kestäneellä AHL-komennuksella itseluottamuksensa ja tuntumansa. Tämä johti lopulta siihen, että Borgström kirjoitti tälle kaudella yksivuotisen sopimuksen HIFK:n kanssa ja on tällä hetkellä joukkueensa yhdeksänneksi tehokkain pelaaja.
Borgströmin NHL-varauksesta ei tunnu olevan vielä kovin kauaa aikaa, mutta todellisuudessa hän täyttää jo 24 ennen ensi kauden alkua. Jos pelaajasta on tulossa kärkiketjujen hyökkääjä NHL-tasolla, usein tämä on jo tapahtunut ennen tuota ikää.
Borgströmillä on Blackhawksissa tie hedelmälliseen NHL-paluuseen, joskin tuo tie on erittäin kapea ja vaikeakulkuinen. Kuten monille huippulupauksille on tyypillistä, Borgströmin suurimmat vahvuudet ovat vuosien aikana vaihtuneet hänen NHL-uransa edessä oleviksi esteiksi.
Aniharva pelaaja NHL:n ulkopuolella osaa käsitellä kiekkoa kuten Borgström. Kun hän on taidoiltaan ja itsevarmuudeltaan parhaimmillaan, hän pystyy yksinkertaisesti taiteilemaan tiensä puolustuksen läpi. Vain sekunneissa Borgström pystyy analysoimaan puolustajien sijainnit, paikantamaan heidän mailansa ja menemään ohi kiekonkäsittelyn ja luistelun turvin. Borgströmin robotin omainen tarkkuus kiekonkäsittelijänä johtuu hänen havainnointikyvystä sekä loistavasta mailatekniikasta, jonka keskiössä ovat vahva ylemmän käden käyttö ja kiekon käsitteleminen useimmiten lavan kannalla. Borgströmin tarvitsee vain välillä vilkaista kiekkoon, minkä vuoksi hän pystyy pitämään päänsä ylhäällä ja tekemään tarvittavia korjauksia ja löytämään aukeavia syöttösuuntia.
Borgström pystyy tarvittaessa myös improvisoimaan. Hän pystyy löytämään mielikuvituksellisia ratkaisuja odottamattomiin tilanteisiin hyödyntämällä erinomaisia kiekonkäsittelytaitojaan. Borgström pystyy syöttämään kiekon jalkojen välistä, luistimen alta tai pyörähtämään luodakseen uusia syöttölinjoja ja hämätäkseen puolustajia.
Borgström rankaisee puolustajien virheitä mieleenpainuvin tavoin. Puolustaja, joka luistelee suoraan häntä päin tai valitsee väärän lähestymiskulman, näyttää välittömästi hölmöltä. Borgström pystyy helposti muuttamaan pienen edun suureksi yhdellä mestarillisella harhautuksella. Hänen pelaamistaan voisi kutsua paikoitellen jopa taiteelliseksi.
Valitettavasti hänen nykyinen pelityylinsä ei kuitenkaan vastaa NHL:n vaatimuksia.
Borgström on oppinut lähestymään peliä hänen käsiensä kautta. Hänen oletuksena on etsiä mahdollisuuksia käyttää taitojaan yhdellä yhtä vastaan. Tällä tavoin hän menestyi juniorina ja yliopistossa. Kuitenkin vain hyvin harvat pelaajat pystyvät pelaamaan tällä tyylillä maailman parhaita vastaan, ja Borgström ei todistetusti ole yksi näistä pelaajista. Tämä johtuu siitä, ettei hänellä ole muita tarvittavia työkaluja, joita kyseinen pelityyli vaatii.
Vakuumiin pakattuna Borgströmin luistelu on suunnilleen NHL:n keskitasoa, mutta se voi helposti näyttää huonommalta johtuen hänen matalasta intensiteetistään ja muutamista huonoista tavoista. Borgström lopettaa usein luistelemisen kun hän on muutaman potkun päässä hyvästä ratkaisusta. Hän luistelee kohti puolustajia avoimen tilan sijasta. Borgström yrittää ujuttaa kiekon vastustajan mailan alta ja luistinten välistä samalla kun hän liukuu, mikä toimii heikompia pelaajia vastaan, mutta hyvin harvoin NHL:ssä.
Borgströmin taipumus turvautua kiekonkäsittelyyn jokaisen ongelman ratkaisemisessa on jättänyt hänen muut taidot alikehittyneiksi. Hänen 191-senttinen runko, luova syöttötaito ja kiekonkäsittelyosaaminen voisivat muodostaa hyvän pohjan hyvälle pienaluepelaamiselle. Satunnaisesti Borgström kiilaa vastustajansa eteen erottaakseen hänet kiekosta tai kääntää selkänsä suojatakseen ja pitääkseen kiekkoa itsellään ylimääräisen sekunnin ja antaakseen tällä tavoin lisää aikaa hänen ketjukaverilleen. Nämä tilanteet ovat kuitenkin harvinaisia ja täten Borgströmin pelaamista esimerkiksi laitojen läheisyydessä on vaikea kutsua vahvuudeksi. Tilanne on sama maalinedustalla, josta Borgström usein työnnetään tylysti sivuun eikä hän pääse irtokiekoille tai ohjaamaan.
Borgströmin puolustuspelaaminen on niin ikään keskeneräinen projekti. Hänen aktiivisuutensa on selvästi parantunut viimeisten vuosien aikana, mutta hyökkäyspelaamisen tavoin Borgströmin ongelmana ovat heikot tottumukset, joista merkittävimpiä ovat ympäristön havainnointi ja muutamien tarvittavien potkujen ottaminen. Hänen täytyy pelata tilanteet loppuun, käyttää kokoaan hyväksi ja sijoittua paremmin peittääkseen syöttösuuntia ja häiritäkseen kiekollista pelaajaa sen sijaan, että hän vain tyytyy kurottamaan kiekkoon mailallaan.
Monin tavoin Borgström on pelaaja, joka tuntuu olevan muutaman vuoden päässä NHL:n kärkiketjuista kausi toisensa jälkeen. Hänen mentaliteetissaan on tapahduttava muutoksia kehityksen nopeuttamiseksi. Hänen käsistään on tultava vain yksi työkalu muiden joukossa.
Blackhawksin tulee pyrkiä auttamaan Borgströmiä näkemään jää eri tavalla: lopettaa pelkästään puolustajiin keskittyminen, vaan suuntaamaan se enemmänkin avoimeen tilaan heidän edessään, takanaan ja ympärillään. Borgströmin täytyy myös kehittää pienaluepelaamistaan ja oppia jatkuvan liikkumisen merkitys kiekottomana pelaajana. Pitämällä jalkansa liikkeellä hän pystyy paremmin riistämään kiekkoja, saamaan enemmän kosketuksia kiekkoon ja myös luomaan tilaa ketjukavereilleen. Esimerkiksi luistelemalla maalille hän ei välttämättä saa kiekkoa itselleen välittömästi, mutta tällä tavalla hän luo taskuja, joita ketjun muut hyökkääjät voivat hyödyntää.
Toisin sanoen Borgströmin ei tule luoda jokaisesta tilanteesta sellaista, josta hänen on päästävä pois pelkillä käsillään, vaan hyödyntää niitä ainoastaan tällaisen tilanteen tullessa vastaan luonnollisesti.
NHL:ää ajatellen Borgström tulee todennäköisesti onnistumaan todennäköisemmin laidalla kuin keskellä. Laiturina Borgströmiltä ei vaadita niin paljon puolustusalueella, mikä antaa hänelle mahdollisuuden keskittyä enemmän hyökkäämiseen. Lisäksi Blackhawksin kakkos- ja kolmosketjuista löytyy useita taitavia hyökkääjiä, joiden kanssa kemiat voivat kohdata.
Borgströmin NHL-tulevaisuus on edelleen epävarma, mutta hankkimalla hänet Blackhawks löi harkitusti vetoa korkean taitotason puolesta. Maisemanvaihdos, uuden valmentajan ja pelaajakehityksestä vastaavan henkilöstön äänet ja uuden organisaation luotto voivat auttaa Borgströmiä tekemään tarvittavat muutokset ja saavuttamaan potentiaalinsa.
Alkuperäisen englanninkielisen artikkelin voit lukea tästä linkistä.