Ensimmäisiä MM-kisojaan pelaava Jere Innala oli alkusarjassa Suomen parhaita hyökkääjiä – "Nopeus- ja taito-ominaisuudet kestävät vertailun kovempiakin maita vastaan"

23-vuotias Jere Innala on viimeisten kolmen kauden aikana noussut ryminällä Liigan parhaiden laitureiden joukkoon. Päättyneen kauden vahvat otteet ja 42 ottelussa tehdyt 37 tehopistettä toivat Kiekko-Ahmojen kasvatille ensimmäisen kisapaikan aikuisten arvokisoista. Alkusarjassa Innala ei ainoastaan osoittanut olevansa paikkansa arvoinen, vaan hän on samantien ollut kokonaisuudessaan Leijonien parhaita hyökkääjiä.

Innalan, Petri Kontiolan ja Iiro Pakarisen muodostama hyökkäysketju on pysynyt kasassa turnauksen avausottelusta lähtien ja kokonaisuutena se oli alkusarjassa Suomen tasaisin koostumus ja pystyi luomaan maalipaikkoja tasaviisikoin jokaisessa ottelussa.

InStat Hockeyn mukaan Innalan ollessa jäällä Leijonat hallitsivat alkusarjassa tasaviisikoin 64 prosenttia kaikista laukaisuyrityksistä. Jos katsotaan pelkästään otteluita Yhdysvaltoja ja Kanadaa vastaan, vastaava lukema on silti jopa 61 prosenttia. Molemmat lukemat ovat viiden parhaan joukossa kaikkia Suomen pelaajia katsottaessa.

Alkusarja on jo osoittanut, että Innalan nopeusominaisuudet ovat riittäviä kansainväliselle tasolle. Hänen räjähtävyytensä paikaltaan tai liu'usta on erittäin hyvällä tasolla. Innalan ensimmäiset potkut ovat tehokkaat, mutta ennen kaikkea nopeat ja tällä tavoin hän ehtii nopeaa reagointia vaativiin irtokiekkoihin ensimmäisenä.

Innalan vahvuuksia ovat myös laadukasta teränkäyttöä vaativat nopeat käännökset, joita on nähty erityisesti kulmissa ja ylipäätään laitojen läheisyydessä. Erityisesti heikompien maiden puolustajien nilkat ovat olleet koetuksella, kun he ovat joutuneet puolustamaan Innalaa yhdellä yhtä vastaan, jos hänellä on ollut yhtään ylimääräistä tilaa.

Pienestä koostaan huolimatta Innala on ollut yksi Leijonien tehokkaimpia kiekonriistäjiä hyökkäys- ja keskialueella, nojaten vahvoihin ensimmäisiin potkuihinsa ja aktiiviseen mailapelaamiseensa. Alkusarjan neljässä ensimmäisessä ottelussa Innala onnistui luomaan selkeällä erotuksella eniten hyökkäysalueen kiekonriistoja (joista kiekonhallinta siirtyi Leijonille) kaikista Suomen pelaajista peliaikaan suhteutettuna.

Vaikka Innalan nopeus- ja taito-ominaisuudet kestävät vertailun kovempiakin maita vastaan, erityisesti Yhdysvaltoja ja Kanadaa vastaan suomalaislaiturilla oli jonkin verran vaikeuksia fysiikkaa vaativissa kamppailutilanteissa. Ylimääräistä tilaa saadessaan Innala pystyy nopeilla käännöksillään luomaan lisää tilaa ja sitä kautta syöttömahdollisuuksia, mutta tämä ei toteudu samalla tavalla puolustajien ottaessa tilan kokonaan pois. Innala hakeutuu kyllä ahtaisiin väleihin ja pääsee usein kiekon ja vastustajan väliin kulmatilanteissa, mutta fysiikka pettää vielä liian usein, kun kontakti tapahtuu.

Pienen kokonsa vuoksi Innala joutuu lähestymään kaksinkamppailutilanteita erilaisesta näkökulmasta ja häneltä löytyykin muutamia temppuja, joilla hän pystyy yllättämällä vastustajansa. Hyvänä esimerkkinä toimivat oikea-aikaiset mailanostot, joilla Innala on luonut turnauksen aikana useita kiekonriistoja. Parhaana esimerkkinä tästä oli tilanne Kazakstania vastaan, jossa Innala loi itselleen ykkössektorin tekopaikan oikein ajoitetulla nopealla mailanostolla. 

Innala on erottunut erittäin positiivisella tavalla myös syöttöpelinsä suhteen. Alkusarjan neljässä ensimmäisessä ottelussa hän oli Suomen eniten ykkössyöttöodottamaa (toimii kuten maaliodottama, mutta laukauksen sijaan odottama merkitään mahdollisen laukaukseen johtaneen syötön antaneelle pelaajalle) tasaviisikoin peliaikaan suhteutettuna. 

Innala ei välttämättä ole esimerkiksi ketjukaverinsa Kontiolan tasoinen perinteinen pelintekijä ja ylivoimaspesialisti, vaan suurin osa hänen parhaista syötöistään syntyy liikkeessä tehdyistä nopeista oivalluksista. Innala on tasaviisikoin luonut useita erittäin vaarallisia tilanteita pitkien päätypelien päätteeksi ja löytänyt muutamaan otteeseen vapaita ketjukavereita ykkössektorista päätyviivan alapuolelta. 

Fysiikan lisäksi Innalalta löytyy vielä kehitettävää puolustuspelaamisesta sekä kiekkovarmuudesta esimerkiksi keskialueella, jossa hänen läpi kentän leikkaavat syöttönsä on katkottu hieman liian usein. Toisaalta Innala on myös ollut Leijonien tehokkaimpia hyökkääjiä kuljettamaan kiekon hallitusti hyökkäysalueelle, usein hyödyntäen nopeaa luistelufrekvenssiään ja menemällä vastustajan puolustajasta ohi ulkokautta.

Tulevaisuutta ajatellen Innala voisi myös hakeutua enemmän kiekollisena kohti keskustaa. Tässä turnauksessa hänen hyökkäysalueen pelaaminen on painottunut vahvasti laitojen läheisyydessä pyörimiseen ja sieltä syöttövälien löytämiseen. Myös pelitapa voi olla tähän osasyy, sillä Suomi on painottaneet vahvasti viivalaukauksia (ja niistä seuraaville irtokiekoille pyrkimistä) ja Innala on ollut erittäin hyvä toimittamaan kiekkoa viivaan esimerkiksi päädyssä tehdyn kiekonriiston jälkeen.

Joka tapauksessa Innalan ensimmäiset aikuisten arvokisat ovat antaneet positiivisia merkkejä tulevaisuutta ajatellen. 23-vuotias laituri siirtyy ensi kaudeksi HIFK:hon yksivuotisella sopimuksella, jossa hänellä pitäisi olla tarvittavat eväät hätyytellä pistepörssin kärkisijoja ennen vääjäämätöntä siirtymistä kovemmille Euroopan kentille.