20-vuotias Kim Nousiainen nousi MM-kisoissa kokoonpanon ulkopuolelta yhdeksi Leijonien rohkeimmista kiekollisista puolustajista – "Kaikki eväät nousta Liigan eliittiin ensi kaudella"
Nousiainen on toki aina ollut ikäluokkansa lahjakkaimpia kiekollisia puolustajia. Hän erottui edukseen U20 SM-sarjassa jo kaudella 2017–2018 pelaten isossa roolissa KalPan joukkueessa, joka eteni lopulta mestaruuteen saakka. Varausta edeltäneellä kaudellaan hän pelasi U20 SM-sarjassa jo lähes piste per peli -tahdissa, mikä johti lopulta NHL-varaukseen Los Angeles Kingsin toimesta neljännellä kierroksella kesän 2019 varaustilaisuudessa.
Nousiainen aloitti ensimmäiset MM-kisansa katsomon puolelta, mutta pääsi kokoonpanoon kolmanteen otteluun Norjaa vastaan ja onnistui vakiinnuttamaan paikkansa Mikael Seppälän tilalla lopputurnauksen ajaksi. Nousiainen pelasi kahdeksassa ottelussa keskimäärin lähes kymmenen minuuttia ottelua kohden ja sai päävalmentaja Jukka Jaloselta vastuuta muun muassa finaaliottelun jatkoajalla.
Nousiaisen pelaamisen keskiössä on hänen vaivaton luistelunsa, joka on ollut hänen suurin vahvuus aina siitä asti, kun olen nähnyt hänen pelaavan ensimmäistä kertaa U20 SM-sarjassa vuonna 2018.
Nousiaisen luisteluasento säilyy erittäin tasaisena vaihdosta toiseen ja on tehokkaan ja vahvan potkun tukipilari. Hän joustaa oikeaoppisesti polvista ja saa työnnettyä potkaisevan etujalan polven selvästi varpaiden yli, jolloin hän saa tuotettua optimaalisesti enemmän voimaa kehonpainon ollessa keskitettynä koko jalalle.
Nousiainen taitaa myös nopeat käännökset ja on ylipäätään taitava teränkäyttäjä, mikä auttaa ahtaissa väleissä ja suunnanmuutoksissa. Kokonaisuudessaan MM-turnaus näytti, että hänen luisteluominaisuutensa ovat jo nyt keskivertoa paremmat jopa miesten kansainvälisellä tasolla.
Nousiaisen luistelutaidosta nähtiin turnauksen aikana useita oppikirjaesimerkkejä. Hän oli Leijonien aktiivisimpia puolustajia suorien hyökkäysten tukemisessa. Tilanteen tullen Nousiainen oli aina valmiina lähtemään ylöspäin, ja tätä kautta syntyi myös hänen turnauksen ainoa maalinsa heti ensimmäisessä ottelussa Norjaa vastaan.
Norjan vaihtaessa Nousiainen sai irtokiekon lähellä puolustusalueen siniviivaa ja tunnistaen tilanteen hän avasi nopeasti pitkällä poikkisyötöllä oikeaan laitaan hyökkäyssiniviivan tuntumassa olleelle Jere Salliselle. Norjan hidasta vaihtoa hyödyntäen Nousiainen nousi välittömästi hyökkäyksen toiseen aaltoon tehden kolmella kolmea vastaan -tilanteesta ylivoimahyökkäyksen, saaden Salliselta syötön keskikaistalle ja viimeistellen tilanteen nopealla rannelaukauksella; tyylikäs tapa avata uran maalitili aikuisten arvokisoissa.
Nousiaisen luisteluosaaminen mahdollisti myös kiekon tuomisen ulos paineen alta jalalla, mikäli hyviä syöttövaihtoehtoja ei ollut ja tilanne kutsui nopeaa ratkaisua. Välillä hän yritti haukata liian ison palan kakkua, mikä johti paineeseen luisteluun ja kiekonmenetyksiin, mutta päätökset itsessään olivat pääasiassa oikeita ja Nousiainen tunnisti tilanteet kiekollisena hyvin.
Toinen Nousiaisen esityksissä vakuuttanut aspekti oli hänen pelaaminen hyökkäysalueen siniviivalla. Kun valtaosa Suomen puolustajista tyytyi toimittamaan kiekkoa maalia kohti varsin staattisista asennoista ja läheltä laitoja, Nousiainen pystyi terävillä ensimmäisillä potkuilla ja kärsivällisyydellä parantamaan laukaustensa laatua huomattavasti. Parhaimmillaan Nousiainen onnistui oikein ajoitetuilla vetoharhautuksilla saamaan blokkaajan ylireagoimaan ja pääsemään laukomaan b-pisteiden kaarelta tai jopa niiden välistä.
Kuten monen muun pienikokoisen ja hyökkäysorientoituneen puolustajan tapauksessa, myös Nousiaisen suurimman vaikeudet turnauksen aikana olivat puolustusalueella. Erityisesti yhdellä yhtä vastaan -tilanteissa ja kamppailupelaamisessa KalPa-puolustaja joutui vielä antamaan melko paljon tasoitusta monessa tilanteessa.
Ajoittain Nousiainen antoi keskialueella liikaa tilaa vastustajan hyökkääjille, vaikka myös luistelunsa puolesta hänellä olisi ollut varaa pitää lyhyempää etäisyyttä. Hän myös hyökkäsi väärissä kohdissa eteenpäin yrittäen katkaista tilanteen kiekkoa mailapaineella, samalla siirtäen koko painonsa eteenpäin, jolloin mailapaineen epäonnistuessa vastustajan hyökkääjä sai selkeän etulyöntiaseman.
Yksi esimerkki vastaavan kaltaisesta ylipelaamisesta nähtiin finaaliottelun jatkoajalla. Vaikka ratkaisumaalia ei voida laittaa Nousiaisen piikkiin, olisi hän voinut pelata tilanteen selkeästi paremmin. Kanadan päästessä hyökkäämään kahdella yhtä vastaan hänen olisi ehdottomasti pitänyt pyrkiä ottamaan poikittaissyöttö pois ja antaa kiekollinen pelaaja tulikuuman Juho Olkinuoran vastuulle. Sen sijaan Nousiainen yritti kurottaa mailalla kohti kiekkoa, mikä avasi Kanadan hyökkääjälle helpohkon syöttömahdollisuuden, joka johti ratkaisevaan maaliin.
Kaiken kaikkiaan Nousiaisen turnausta voidaan kuitenkin pitää selkeänä onnistumisena. Vielä ennen kisoja todennäköisimmältä skenaariolta näytti se, että hän ja Axel Rindell keräisivät turistin roolissa ainoastaan kokemusta tulevia kisoja varten. Siitä on pitkä matka olla kentällä MM-finaalin jatkoajalla, mikä kielii siitä, kuinka Nousiainen onnistui turnauksen aikana vakuuttamaan Jalosen valmennustiimin.
Nousiaisen tulevaisuus neloskierroksen varaukseksi näyttää tällä hetkellä erittäin valoisalta. Hän oli jo viime kaudella KalPan kolmanneksi tehokkain pelaaja 54 otteluun tehdyillä 27 tehopisteellään. Ensi kaudella hänellä on kaikki eväät nousta koko Liigan eliittiin ja olla joukkueensa ehdoton ykköspuolustaja, jonka jälkeen hän voisi jatkaa NHL-tulokassopimuksen kautta kohti kapeampia kaukaloita.
Nousiaisen luisteluosaamisella ja kiekollisella taidolla varustetuille puolustajille on koko ajan enemmän ja enemmän kysyntää NHL:n puolella, olit sitten 175-senttinen tai 195-senttinen. Vaikka kokonaisvaltaisen pelaamisen kohdalla on vielä paljon töitä tehtävänä, Nousiaisen viimeisten vuosien kehitys on ollut erittäin lupaavaa mahdollista NHL-tulevaisuutta ajatellen.