Seth Jones on uuden sopimuksensa mukaan NHL:n eliittipuolustaja, mutta todellisuus kaukalossa kertoo toista

Chicago Blackhawks ja Columbus Blue Jackets tekivät viime kesän varaustilaisuuden yhteydessä kaupan, jonka ympärillä riittää puitavaa useaksi vuodeksi eteenpäin. 

Blackhawksin suuntaan matkasivat 27-vuotias puolustaja Seth Jones sekä kaksi varausvuoroa. Blue Jackets sai vuorostaan vaihdossa puolustajalupaus Adam Boqvistin sekä kolme korkeaa varausvuoroa, joista yksi oli ehdollinen. Blue Jackets pääsi jo käyttämään näistä ensimmäisen ja varasi kesän varaustilaisuudessa Cole Sillingerin, joka on jo heti varausta seuraavalla kaudella vakiinnuttanut paikan joukkueen kokoonpanosta. 

Vielä tällä kaudella 5,4 miljoonan dollarin keskimääräiset kausitienestit tuovalla sopimuksella operoiva Jones ja Blackhawks pääsivät nopeasti yhteisymmärrykseen jatkosopimuksesta, joka astuu voimaan ensi kaudella. Uuden sopimuksensa myötä Jones tulee tienaamaan keskimäärin 9,5 miljoonaa dollaria kautta kohden seuraavan kahdeksan vuoden ajan.

Osapuolten välinen matka ei ole alkanut ruusuisimmalla mahdollisella tavalla, sillä Blackhawksin yllä on alkukauden ajan leijunut todella tummat pilvet seuraan ja sen entisen videovalmentaja Brad Aldrichiin liittyvän skandaalin tiimoilta. Sen lisäksi kaudesta 2018–2019 lähtien Blackhawksia valmentanut Jeremy Colliton sai lähtöpassit 12 ottelun jälkeen, kun joukkueella oli kasassa vain yksi voitto.

Collitonin paikan päävalmentajana otti väliaikaisesti Blackhawksin farmiseurassa valmentanut Derek King. Joukkue on voittanut valmentajanvaihdoksen jälkeen kaikki kolme pelaamaansa peliä, joten siirto tuli selvästi tarpeen. Parantuneen joukkuepelin myötä myös Jonesin otteet ovat olleet parempia.

Tehopisteet hämäävät kokonaiskuvaa

Jones on kellottanut peliaikaa keskimäärin hieman yli 26 minuuttia ottelua kohden. Pitkäaikaiseksi ykköspuolustajaksi hankittu Jones on siis saanut reilusti vastuuta uudessa seurassaan, kuten voitiin odottaa. 15 otteluun yhdysvaltaispuolustajalla on saldona tehot 1+12. Liki piste per peli -tahti on puolustajalta toki erinomainen suoritus, mutta se antaa Jonesin kohdalla aivan liian ruusuisen kuvan.

Kuten jo edellä mainittiin, Blackhawksin kauden alku ei ollut helpoin mahdollinen. Voi vain arvailla, minkä verran kaukalon ulkopuoliset asiat vaikuttavat peliin kaukalossa, mutta paletti oli ennen valmentajanvaihdosta hyvin sekainen. Joukkueen kurittomuudesta ja välinpitämättömyydestä hyvä esimerkki on hyökkääjä Ryan Carpenterin toiminta seuraavassa klipissä.

Carpenter antaa hyökkäsalueella harhasyötön, josta peli kääntyy. Tämän jälkeen hän päättää mennä vaihtoon kesken takakarvauksen ja lopulta tilanteesta syntyy maali, kun Avalanche pääsee hyödyntämään toista aaltoa vapaasti. Hyökkääjien toiminnasta löytyy siis yhtälailla kritisoitavaa puolustuksen lisäksi.

Mitä Jonesiin tulee, hänkään ei ole selvinnyt puhtain paperein alkukaudesta. Hänen pelaamisessaan on näkynyt turhan paljon virheitä niin kiekottomana kuin kiekollisena. Välillä on näyttänyt siltä, että Jones ei yksinkertaisesti tiedä mitä kaukalossa kuuluisi tehdä, kun virheitä tulee yksi toisensa perään.

Raamikkaan puolustajan yksittäisistä ominaisuuksista suurin heikkous on luistelu. Suoraluistelu hänellä on riittävällä tasolla ja Jones kykenee tarvittaessa nostamaan peliä itse ja osallistumaan hyökkäyksiin.

Mutta etenkin pienen tilan luistelu ja niin sanottu stop-and-go-pelaaminen tuottavat Jonesille vaikeuksia. 193-senttinen ja 95-kiloinen puolustaja tulee kulmikkaan luistelunsa vuoksi usein ylipelanneeksi tilanteita vikkeläjalkaisempia hyökkääjiä vastaan ja on tätä kautta myöhässä suunnanmuutoksissa ajauduttuaan pelin ulkopuolelle.

Toinen selkeä heikkous, missä Jones eroaa NHL:n parhaista puolustajista, on yksi vastaan yksi -tilanteiden puolustaminen suorissa hyökkäyksissä. Jonesille tuottaa vaikeuksia kontrolloida välimatkaa hyökkääjän ja hänen itsensä välillä. Omaa siniviivaa puolustettaessa Jones valuu herkästi liian alas ja antaa hyökkääjälle tilaa edetä vauhdilla alueelle ilmaiseksi, jonka jälkeen hän joutuu vaihtamaan takaperinluistelusta etuperinluisteluun.

Jonesin sopimus kestää Blackhawksissa vuoteen 2027 asti. Pidän hieman huolestuttavana sitä, että jo 27-vuotiaana sellainenkin perusominaisuus kuin luistelu tuottaa hänelle haasteita tietyissä tilanteissa.

Kiekollisena Jones suoriutuu perustehtävistä hyvin. Avaussyötöt tavoittavat kohteensa, minkä lisäksi hän kykenee nostamaan peliä ja viemään kiekon alueelle vauhtieron turvin. Hyökkäysalueella Jones tekee hyvin itseään pelattavaksi ja kiekollisena löytää syötöillään vapaana olevia pelaajia. Painava laukaus tuo myös viivapelotteen.

Vaikeudet kiekollisena tulevat enimmäkseen paineen alla päätykiekkoja hakiessa sekä pienessä tilassa operoidessa yliyrittämisen seurauksena. Jones ei ole pehmeäkätisin tai sulavasti luistelevin puolustaja, jonka vuoksi hän ei kykene tulemaan paineen alta yksin Cale Makarin tai Miro Heiskasen tavoin.

Jones on pelannut muun joukkueen tavoin kauden parhaat ottelunsa valmentajanvaihdoksen jälkeen. Parantuneen viisikkopelin myötä Jonesin heikkoudet eivät ole puskeneet kauden ensimmäisten otteluiden tavoin esiin, vaan hän on pystynyt pelaamaan omien vahvuuksien kautta yksinkertaista jääkiekkoa ilman vaativampia temppuja, mikä näyttää sopivan hänelle parhaiten.

Matka kärjen tasolle on pitkä

Jonesin 9,5 miljoonan dollarin sopimus astuu voimaan vasta ensi kaudella, mutta jos häntä vertaillaan tämän kauden osalta jo vähintään 9 miljoonaa tienaaviin puolustajiin, tasoa pitäisi nostaa melkoisesti, jotta hän olisi uuden sopimuksensa arvoinen. 

Kun katsoo, mihin suuntaan NHL on menossa, on vaikea kuvitella Jonesin nousevan missään vaiheessa modernin eliittipuolustajan tasolle. Ainakaan tällä hetkellä hän ei sitä ole.

Tilastot: Natural Stat Trick