Jani Hakanpää on malliesimerkki, miten keskinkertaisellakin työkalupakilla voi pelata tehokasta NHL-jääkiekkoa

Jani Hakanpään reitti NHL:ään ei ollut tavallisimmasta päästä.

St. Louis Blues varasi suomalaispuolustajan jo kesällä 2010, mutta läpimurto taalajäillä tapahtui vasta viime kaudella. Kesällä 2019 rapakon taakse Kärpistä siirtynyt Hakanpää luuti ensimmäisen kautensa lähes pelkästään Anaheim Ducksin NHL-farmissa, kunnes viime kaudella onnistui vakiinnuttamaan pelipaikan ylhäältä heti kauden alussa, eikä AHL:ään tarvinnut enää palata.

Siirtotakarajalla Ducks kauppasi Hakanpään Carolina Hurricanesiin, jossa hän pelasi loppukauden ja teki sen jälkeen vapaana agenttina Dallas Starsin kanssa kolmivuotisen, 1,5 miljoonan dollarin keskimääräiset kausiansiot takaavan sopimuksen.

Jos viime kautta voidaan pitää Hakanpään läpimurtona, joka toi hänelle yhteensä neljän miljoonan dollarin arvoisen NHL-sopimuksen, tällä kaudella hän on hionut pelaamistaan entisestään. Dramaattisesta kehitysloikasta ei voida puhua, vaan muutokset ovat olleet pieniä ja tapahtuneet yksityiskohtien tasolla.

Hakanpään vahvuudet ja heikkoudet pelaajana ovat edelleen melko samat, mutta pienet viilaukset ovat tehneet hänestä omassa roolissaan entistä tehokkaamman. Alkukaudella hän on ollut Starsin viidenneksi eniten pelannut puolustaja, ja alivoimalla hän on ollut toiseksi yleisin näky heti Esa Lindellin jälkeen.

NHL-tasolla Hakanpää on ollut nimenomaan puolustuspään spesialisti. Jo viime kaudella hän kirjautti keskivertoa NHL-puolustajaa parempia lukemia erilaisissa oman alueen pelaamista kuvaavissa mittareissa, ja tällä kaudella tulokset ovat olleet vieläkin parempia. 

Alkukaudella Hakanpään ollessa jäällä tasaviisikoin Starsia vastaan on luotu maaliodottamaa 60 minuuttia kohden vain 1,72 maalin edestä. Lukema on paitsi paras Starsin vakiopuolustajista, se on myös neljänneksi paras kaikista yli 200 minuuttia pelanneista NHL-puolustajista. 

Vaikka Hakanpään ollessa jäällä Stars ei olekaan luonut itse erityisen paljoa tekopaikkoja, maaliodottaman suhde on silti vahvan puolustuspelaamisen johdosta selvästi positiivinen; suomalaispuolustajan ollessa jäällä dallasilaisjoukkue on kontrolloinut yli 56 prosenttia kaikesta luodusta maaliodottamasta, joka on niin ikään joukkueen puolustajien paras lukema ja 20 parhaan joukossa myös koko sarjan tasolla.

Kun Starsin maalivahdit ovat myös ottaneet kiekkoa kiinni hyvällä prosentilla, Hakanpään vahtivuorolla vastustajat eivät ole päässet juuri maaleilla juhlimaan. 18 ottelussa ja vajaan 220 peliminuutin aikana Stars on päästänyt tasaviisikoin omiin vain kuusi maalia Hakanpään ollessa kentällä, kun joukkue on itse heiluttanut samana aikana verkkoa kymmenesti. 

Toki Hakanpään ollessa jäällä Stars on viimeistellyt yli kymmenen prosentin tehokkuudella, joka on selvästi Stars-puolustajien korkein lukema. Esimerkiksi Miro Heiskasen vastaava lukema on viiden prosentin luokkaa. Hakanpään ollessa jäällä Stars on tasaviisikoin viimeistellyt noin puoli maalia yli odottaman 60 minuuttia kohden, ja tältä osin jonkinasteinen taantuma lienee todennäköistä.

Miksi Hakanpään puolustuspelilliset lukemat ovat sitten olleet niin vahvat alkukaudella?

Ensinnäkin, Hakanpää tekee harvoin pahoja virheitä kiekottomana. Hän sijoittuu pääsääntöisesti hyvin ja lukee peliä kiekottomana tarpeeksi nopeasti. Tilanteet elävät NHL-tasolla jatkuvasti, ja Hakanpää pystyy prosessoimaan ja reagoimaan muutoksiin kiekottomana varsin hyvin. 

Hakanpää myös käyttää 196-senttistä kroppaansa fiksusti. Häneltä ei juuri nähdä näyttäviä taklauksia joitain vastataklauksia lukuun ottamatta, vaikka raameja sellaiseenkin pelityyliin olisi. Sen sijaan Hakanpään fyysisyys näyttäytyy järkevin tavoin: hän on kulmaväännöissä vahva, liimaa hyökkääjät kiinni tehokkaasti laitojen lähellä ja osaa kiekontavoittelutilanteissa sijoittaa kroppansa oikein ottaakseen siitä hyödyn irti.

Lisäksi Hakanpää saa joissain tilanteissa huomattavaa etua ulottuvuudestaan. Tälläkin kaudella hän on pystynyt estämään useita potentiaalisia vaaratilanteita ehtimällä kiekkoon ensin pitkällä mailallaan.

Vaikka höntyilyä ei juuri tapahdu, Hakanpää puolustaa ajoittain erittäinkin aggressiivisesti. Hyvänä esimerkkinä toimivat pintsaukset (puolustaja ajaa voimakkaasti kiekollista pelaajaa, usein laituria, vastaan hyökkäyssiniviivan läheisyydessä), jotka ovat kuuluneet alkukaudella Hakanpään vakiokalustoon ja samalla myös yleisemmin Starsin pelikirjaan.

Alkukaudella näkemissäni otteluissa Hakanpään pintsaaminen on tuottanut toivotun lopputuloksen useammin kuin johtanut vastahyökkäysmahdollisuuteen vastustajalle. Useimmiten pintsaus on tuottanut joko kiekonriiston ja paineen pysymisen hyökkäysalueella tai irtokiekon keskialueelle ja sitä kautta kiekonhallinnan säilymisen Starsilla.  

Hakanpään vahvuuksiin voidaan lukea myös keskialueen ja suorien hyökkäysten puolustaminen. Yhdellä yhtä vastaan -tilanteissa hän ottaa vastustajan hyökkääjän ylimääräisen tilan pois nopeasti ja pyrkii pitämään vastustajan mailan ulottuvilla. Erityisesti tilanteissa, joissa vastustajalla on hyökkäyksessä miesalivoima (joita NHL-jääkiekossa tulee varsin paljon), Hakanpää on hyvä myös pakottamaan vastustajan luopumaan kiekosta. 

Hakanpään suorahyökkäysten puolustaminen oli varsin vahvaa jo viime kaudella, ja tästä on tarjolla myös todistusaineistoa. Corey Sznajderin keräämän datan mukaan Hakanpää oli Ducksissa keskivertoa NHL-puolustajaa parempi kaikissa suorahyökkäysten puolustamiseen liittyvissä kategorioissa, kuten puolustussiniviivan ylitysten estämisessä, vaikka häneen kohdistettiin myös keskivertoa enemmän ylitysyrityksiä.

Myös Sznajderin tältä kaudelta keräämässä datassa Hakanpää on jatkanut tällä osa-alueella vahvasti ja hänen lukemansa ovat olleet kokonaisuutena Starsin puolustuksen parhaimmistoa, vaikka otoskoko on vielä maltillinen.

Kiekollisen pelaamisen suhteen Hakanpäältä on puolestaan turha odottaa mitään erikoista. Kiekko jatkaa keskimäärin matkaa alle kahden sekunnin jälkeen saavuttuaan suomalaispuolustajan lapaan niin hyökkäys- kuin puolustusalueella.

Hakanpään hyökkäysalueen kontribuutiot rajoittuivat melkein yksinomaan viivalaukauksiin. Saadessaan kiekon viivassa, toimitus maalille on aina Hakanpään ensimmäinen vaihtoehto. Jos tähän ei ole mahdollisuutta, kiekko palautetaan lähes poikkeuksetta ränniin. Syöttöyritykset ovat harvinaisia.

Tätä kuvaavat hyvin myös Hakanpään kaksi syöttöpistettä alkukaudelta. Toisessa hän palautti kiekon ränniin ja Jason Robertson viimeisteli tilanteen vanhanaikaisella, toisessa hän laukoi viivasta ja kiekko löysi tiensä verkkoon Aleksandr Radulovin ohjauksen myötä. Jo viime kaudella Ducksissa Hakanpää alusti Sznajderin datan mukaan ketjukavereilleen todella vähän tekopaikkoja. 

Myös transitioissa Hakanpää pitää pelaamisensa erittäin yksinkertaisena. Jos tilaa on tarpeeksi, otetaan muutama potku eteenpäin ja avataan kiekko eteenpäin. Jos ei, yleisin ratkaisu on siirtokiekko. Hakanpään puolustussiniviivan ylitysten määrä on ollut alkukaudella Sznajderin datan mukaan selvästi joukkueen vakiopuolustajista alhaisin. Kärkikarvaajaa Hakanpää haastaa jalalla aniharvoin. Suoria hyökkäyksiä hän lähtee taas tukemaan ajoittain.

Hakanpää on loppujen lopuksi erinomainen esimerkki siitä, että erittäin keskinkertaisellakin työkalupakilla voi murtautua NHL-tasolla vakiokokoonpanoon ja pelata rajatussa roolissa joukkuetta erittäinkin paljon hyödyttävällä tavalla. 

Hakanpään fyysiset ominaisuudet ovat toki erittäin hyvät, ja isokokoiseksi pelaajaksi hänen luistelunsa ja liikkuvuutensa ovat tarpeeksi hyvällä tasolla. Ennen kaikkea hän kuitenkin tiedostaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa, eikä yritä olla jotain mitä hän ei ole. 

Selkeät transitio- ja hyökkäyspelaamisen puutteet ovat esteenä sille, että Hakanpää voisi ottaa harppauksen mitat täyttäväksi top-4-puolustajaksi NHL-tasolla. Jo 29-vuotiaan pelaajan kohdalla voidaan myös olla skeptisiä sen suhteen, tuleeko kehitystä kyseisillä osa-alueilla missään vaiheessa enää tapahtumaan.

Kuitenkin jo nykyisellään Hakanpää on helposti sopimuksensa arvoinen pelaaja Starsille, ja myös merkittävä palanen Leijonien puolustusta tulevissa olympialaisissa.