Entistä vahvemmin syöttötaitoonsa nojaava Mikael Granlund pelaa tällä hetkellä Predators-uransa parasta jääkiekkoa keskikaistalla

Mikael Granlundin uran kehityskäyrä näytti vielä vähän aikaan sitten kääntyneen selkeään laskuun. 

Uran parhaina kausina 2016–2018 Granlund viimeisteli Minnesota Wildissa 0,85 ja 0,87 tehopistettä ottelua kohden. Vielä kaudella 2018–2019 hän teki Wildissa 63 otteluun 49 tehopistettä ennen kuin hänet kaupattiin siirtotakarajalla Nashville Predatorsiin. 

Ensimmäisellä kokonaisella kaudellaan Predatorsissa 2019–2020 suomalaishyökkääjä tuotti vain 0,48 tehopistettä per ottelu. Viime kaudella vastaava lukema nousi hieman, mutta vain hieman: 0,53 tehopisteeseen. 

Viime kaudella myös Granlundin puolustuspelilliset lukemat ottivat selkeää takapakkia verrattuna aiempiin NHL-kausiin. Tämä yhdistettynä hyökkäyspään tuotannon laskuun huippuvuosista ei lupaillut hyvää tulevaisuuden kannalta.

Kesällä Predators teki kuitenkin Granlundin kanssa lopulta nelivuotisen ja viiden miljoonan dollarin keskimääräisen sopimuksen. Granlund oli ja on toki ollut koko ajan päävalmentaja John Hynesin luottohyökkääjiä aina siitä lähtien, kun hän saapui organisaatioon. 

Kuitenkin kehityskäyrän näyttäessä viimeisten vuosien ajan alaviistoon, Granlundin saaman sopimuksen hintalapusta saattoi olla montaa mieltä hyvin perustein. Esimerkiksi The Athleticin Dom Luszczyszynin malli piti Granlundia ennen kauden alkua noin kolmossentterin veroisena pelaajana.

Alkukaudella Granlund on kuitenkin ollut kaikkea muuta. Muutaman kuukauden päästä 30 vuotta täyttävä sentteri on ollut alkukaudella koko NHL:n tehokkain suomalaispelaaja ja löytyy tällä hetkellä koko sarjan pistepörssistä sijalta 16. 24 otteluun 26 tehopistettä tähän mennessä viimeistellyt Granlund on myös sarjan syöttöpörssissä viidentenä, kun kautta on pelattu jo lähemmäs kaksi kuukautta.

Tätä artikkelia varten otin tarkempaan syyniin Granlundin otteet 1.12. pelatussa ottelussa Predatorsin ja Columbus Blue Jacketsin välillä. Granlund taiteili otteluun neljä syöttöpistettä, mutta kyseinen peli käy myös muuten hyvin esimerkistä, kun puhutaan siitä, millainen pelaaja Granlund on tällä hetkellä.

Jokainen, joka on vähänkin katsonut Granlundin pelaamista tämän uransa aikana, osaa nimetä hänen suurimmaksi vahvuudeksi pelinlukutaidon. Laadukas pelin havainnointi kaikkine sen osa-alueineen oli erityisen hyvin nähtävillä ottelussa Blue Jacketsia vastaan.

Viime kaudella Granlund pelasi eniten tasaviisikoin samassa ketjussa Calle Järnkrokin ja Luke Kuninin kanssa, eikä yhteistä säveltä tuntunut löytyvän missään vaiheessa. Vaikka kolmikko tekikin viime kaudella enemmän maaleja kuin päästi omiin (kiitos yli 15 prosenttisen laukaisutehokkuuden), laukaisuyrityksistä ja maaliodottamasta Predators kontrolloi ketjun ollessa jäällä vain alle 45 prosenttia. 

Tällä kaudella Granlund on pelannut valtaosan minuuteistaan yhdessä Matt Duchenen kanssa, ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Viimeisimmissä otteluissa toisella laidalla on pyörinyt Filip Forsberg, ja yhdessä ollessaan ketju on hallinnut lähes 60 prosenttia kaikista laukaisuyrityksistä ja lähes 65 prosenttia kaikesta maaliodottamasta.

Ketjun välinen kemia oli käsinkosketeltava myös Blue Jackets -ottelussa. Granlund toimi kolmikon moottorina, ja rytmitti peliä taitavasti ja antoi useita oivaltavia syöttöjä hyökkäysalueella sekä transitioissa, jotka johtivat sekä maalipaikkoihin että useampaan maaliin.

Puhtaana syöttäjänä Granlund on edelleen NHL:n kärkikastia, jolle ei parane antaa hyökkäysalueella yhtään ylimääräistä tilaa. Luonnollisesti Granlundin syöttövalikoima on erittäin laaja, ja säännönmukaisesti hän hämää aikeensa esimerkiksi katsomalla poispäin halutusta syöttösuunnasta. Granlund pystyy pelaamaan tarvittaessa nopeasti tai imemään itseensä useamman pelaajan syöttösauman avatakseen. 

Granlundin peliäly ulottuu myös hänen kiekottomaan liikkeeseen erityisesti hyökkäysalueella. Hän reagoi nopeasti tilanteiden muutoksiin, minkä avulla hän ehtii usein irtokiekkoihin, vaikkei olekaan kovin räjähtävä luistelija. 

Ottelussa Blue Jacketsia vastaan Granlund oli myös erittäin aktiivinen tehdessään itsestään pelattavan esimerkiksi maalinedustalla. Syötön jälkeen hän liikkui itse jatkuvasti tyhjään tilaan ja olemalla oikeassa paikassa ensimmäisenä hän voitti myös useita kamppailutilanteita. 

Hyvä esimerkki tästä oli Predatorsin neljäs maali, joka oli yhdistelmä aktiivista kiekotonta liikettä, fiksua sijoittumista ja Granlundin uskomattoman hyvää havainnointikykyä ja pelisilmää syötöille.

Kahden suunnan pelaamisessa Granlund on aina ollut tunnollinen ja häntä on hyvästä syystä käytetty pelitapaesimerkkinä valmentajien toimesta. Aiemmin sentterinä pelatessaan tunnollinen puolustaminen on tapahtunut jopa hyökkäyspelaamisen kustannuksella, eikä ole sattumaa, että Granlund on pelannut uransa tehokkaimmat kaudet laidalla.

Nyt jälleen keskikaistalla pelatessaan Granlund on myös alkanut paremmin löytämään tasapainon hyökkäys- ja puolustuspelaamisen välillä. Tämä on välttämätöntä erityisesti kun otetaan huomioon, että Granlund on luistelijana keskimääräistä NHL-tason kärkiketjujen sentteriä heikompi.  

Granlund valitsee nyt paremmin ne kohdat, joissa kuluttaa vaihdon ja ottelun aikana rajallista ja arvokasta energiaa. Hyökkäyssuuntaan tehokkaasta alkukaudesta huolimatta esimerkiksi Evolving-Hockeyn GAR-mallin (Goals Above Replacement, pyrkii muodostamaan kokonaiskuvan pelaajan suoritustasosta) mukaan Granlund on ollut yksi Predatorsin eniten lisäarvoa puolustussuuntaan tasaviisikoin tuoneista pelaajista tällä kaudella. Myös Blue Jackets -ottelussa hän suoritti mahdollisuuden auettua muutaman ovelan kiekonriiston.

Granlundin korkea pelirohkeus näkyy ennen kaikkea siinä, että hän uskaltaa hakea rohkeita syöttöjä riskisiltä paikoilta ja ahtaista raoista. Ainoa karkea virhe Blue Jackets -ottelussa Granlundille sattuikin toisessa erässä juuri pahan puolustusalueen harhasyötön muodossa. Kokonaisuutena kyseinen iltapuhde oli kuitenkin erittäin tyylipuhdas.

Granlundin alkukausi on tuloksellisesti ollut hänen Predators-uran paras ja kestää vertailun myös viimeisimpiin Wild-kausiin. Ensimmäisissä 24 ottelussa Granlund kirjautti ensimmäisellä ja toisella kaudellaan Predatorsissa 1,63 ja 1,28 tehopistettä 60 minuuttia kohden, kun taas tällä kaudella vastaava lukema on ollut peräti 3,17.

Ero esimerkiksi ykkössyöttöpisteissä on ollut kahteen aiempaan alkukauteen verrattuna kuin yö ja päivä. Esimerkiksi viime kauden aloitukseen verrattuna ykkössyöttöjen määrä 60 minuuttia kohden on lähes kuusinkertaistunut.

Huomioitavaa on myös, kuinka vahvasti Granlund on nojannut alkukaudella juuri syöttämiseen tehopisteiden kerrytyksen suhteen. Kauden 2018–2019 ensimmäisissä 24 ottelussa Granlund teki tehoja lähes yhtä kovalla tahdilla kuin nyt, mutta hänen maalitahtinsa oli tuolloin yli tuplasti nykyistä kovempi, kun taas tällä kaudella syöttöjä on kertynyt selvästi enemmän. 

Onkin selvää, että Granlund nojaa tässä vaiheessa uraansa entistä vahvemmin puhtaaseen pelintekemiseen. Hän on ollut alkukaudella yksi Predatorsin vähiten laukovista hyökkääjistä jääaikaan suhteutettuna.

Puolestaan ketjukaverit Duchene ja Forsberg ovat laukoneet joukkueen hyökkääjistä eniten Eeli Tolvasen ohella. Molemmat hyökkääjät ovat tehneet alkukaudella myös selvästi enemmän maaleja verrattuna viime vuosiin. Nykyinen järjestely, jossa Granlund rytmittää peliä ja jakaa kiekkoa keskikaistalta ja Duchene sekä Forsberg viimeistelevät tilanteet, onkin hyödyttänyt kaikkia osapuolia. 

On mielenkiintoista nähdä, mikä Granlundin pelipaikka tulee olemaan helmikuun olympialaisissa. Granlund, Sebastian Aho sekä Roope Hintz ovat kaikki pelanneet seurajoukkueissaan ykkössenttereinä tällä kaudella, mutta jokaiselta heistä löytyy myös kokemusta laidalta.

Granlund on toki aina ollut erittäin taitava pelintekijä, ja hyvä pelintekijä hyötyy aina pelatessaan laadukkaan maalintekijän kanssa, mutta alkukauden perusteella tämä pätee nykyhetken Granlundin kohdalla entistäkin enemmän paikkansa. Tästä näkökulmasta Granlundin ja esimerkiksi Patrik Laineen laittaminen yhteen kuulostaisi erittäin herkulliselta ajatukselta.