TPS:n Juraj Slafkovský on lupaavin slovakialaishyökkääjä sitten Marián Gáboríkin – "Tehojen suhteen hän on ollut alkukaudella selvästi epäonninen"

Kun puhutaan Liigan tämän kauden nuorista varausikäisistä superlupauksista, JYP-hyökkääjät Joakim Kemell ja Brad Lambert ovat keränneet selvästi suurimman huomion. Tämä on myös ymmärrettävää; Kemell oli ennen loukkaantumistaan maagisessa vedossa ja johti yhdessä vaiheessa koko sarjan maali- ja pistepörssejä, kun taas Lambert on statuksensa vuoksi kerännyt otsikoita viimeistään siitä asti, kun hän siirtyi reilu kaksi vuotta sitten Pelicansista HIFK:hon. 

Vähemmälle huomiolle on alkukaudella jäänyt TPS:n 17-vuotias laitahyökkääjä Juraj Slafkovský. Tämäkin on ihan ymmärrettävää, sillä Liiga-ryhmän ja U20-joukkueen välillä seilannut slovakialaishyökkääjä ei ole tehnyt Kemellin kaltaisia huipputehoja, vaan hänellä on tätä kirjoittaessa Liigan puolella kasassa 20 ottelussa yksi maali ja neljä tehopistettä. 

Slafkovskýa on kuitenkin jo usean vuoden ajan pidetty ikäluokkansa kärkitalenttina maailmanlaajuisesti. Hän pelasi jo viime kaudella sekä nuorten että aikuistenkin MM-kisoissa Slovakian paidassa, ja oli elokuun Hlinka Gretzky Cupin tehokkaimpia pelaajia viiteen otteluun tehdyillä tehoilla 3+6. 

EliteProspectsin joulukuun alussa julkaistusta ensi kesän varaustilaisuuden rankingissa Slafkovský löytyi tukevasti kymmenen kärjestä sijalta kahdeksan, kun esimerkiksi Lambert löytyi sijalta 13.

Ensimmäisellä kierroksella on varattu tällä vuosituhannella hyvin niukka määrä slovakilaispelaajia. 2010-luvulla ainoa tämän kriteerin täyttävä pelaaja on Marko Dano, jonka Columbus Blue Jackets poimi ensimmäisen kierroksen lopulla vuonna 2003. Slafkovskýsta voidaankin hyvällä omallatunnolla puhua lupaavimpana slovakialaishyökkääjänä sitten Marián Gáboríkin.

Vaikka Slafkovskýn alkukauden pistesaldo Liigan osalta ei ole erityisen loistelias, varausikäisistä Liiga-pelaajista keräämäni datan perusteella hän on ollut tasaviisikoin erittäin vahva ja kestää helposti vertailun edellä mainittuihin Kemelliin ja Lambertiin. 

Datan perusteella Slafkovský on luonut sekä itselleen että ketjukavereilleen paljon paikkoja tasaviisikoin, niin suorista hyökkäyksistä kuin pidemmistä hyökkäysalueen pyörityksistä. Jäällä ollessaan hän on ollut suoraan mukana noin 35 prosentissa kaikista TPS:n laukauksista ja peräti 47 prosentissa kaikessa TPS:n luomassa maaliodottamassa. Siispä vaikka Slafkovský pelaakin yhdessä sarjan parhaista joukkueista, hän ei ole ollut vapaamatkustaja, vaan päinvastoin ketjunsa aktiivisimpia pelaajia hyökkäyssuuntaan.

Jos Kemellin hyökkäyspelaaminen ja tuotanto perustuvat vahvasti laukomiseen ja Lambertin pelintekemiseen, Slafkovskýa voidaan pitää näiden kahden sekoituksena. Se näkyy myös datassa, jossa Slafkovskýn luoma ykköspisteodottama (henkilökohtainen maaliodottama + ykkössyöttöodottama) on kolmikosta korkein juuri monipuolisuuden ansiosta.

Slafkovskýa voikin hyvin sanoa niin kutsutuksi kaksoisuhaksi (dual threat): hyökkääjäksi, joka pystyy tekemään laadukkaasti peliä, mutta on samalla selkeä uhka myös laukojana.

Kuitenkin jos pitäisi valita, pitäisin Slafkovskýa pohjimmiltaan pelintekijänä. Hän on erittäin kyvykäs syöttäjä, jolta löytyy työkalupakistaan useita variaatioita, joita hän pystyy hyödyntämään muuttuvien tilanteiden mukaan.

Slafkovskýn pelintekemisen perusta on vahva kentän havainnointi. Hän tietää usein omien ja vastustajien pelaajien sijainnit kaukalossa heti sillä hetkellä, kun kiekko tulee hänen lapaansa, esimerkiksi hyödyntämällä nopeita kurkkauksia olan yli. Tällöin hän pystyy jakamaan kiekkoa nopeasti eteenpäin, jos pelitilanne sitä kutsuu, eikä hänen tarvitse vasta siinä vaiheessa alkaa miettiä, missä optimaalinen syöttösuunta on ja kuinka lähellä vastustajan antama paine on. Tämän lisäksi Slafkovský skannaa kenttää aktiivisesti myös kiekollisena, joka niin ikään edesauttaa havainnoinnissa. 

Jäästä nousevia lättysyöttöjä Slafkovskýlta nähdään verrattain harvoin. Tämän sijaan hän pystyy kiertämään syötön edessä olevan esteen, kuten vastustajan mailan, esimerkiksi liu'uttamalla kiekon läheltä kroppaansa (slip pass) tai kiertämällä sen koukkumaisella liikkeellä työntämällä kädet irti kropasta (hook pass).

Vaikka lättysyöttö voikin olla osaavan pelaajan käytössä erittäin hyvä työkalu, näitä metodeja käyttämällä Slafkovský pystyy suorittamaan saman asian pienemmällä riskillä, kun kiekko ei irtoa missään vaiheessa jäästä. Lisäksi jäitä pitkin tulevat syötöt on keskimäärin helpompi laukoa suoraan.

Toinen erittäin hyvä työkalu esteiden kiertämiseksi on syöttää rystyltä, ja tässä Slafkovský on niin ikään erittäin hyvä. Hän uskaltaa syöttää rystyltä erittäin matalalla kynnyksellä ja tekee niin varsin hyvällä tarkkuudella ja onnistumisprosentilla. 

Puolustajien on myös erittäin vaikea ottaa tämä syöttö pois, kun Slafkovský tulee sisään alueelle oikealta laidalta. Kädet käyvät niin nopeasti, ettei puolustaja juuri kerkeä reagoimaan ja siirtämään mailaa avautuvan syöttölinjan eteen, kun Slafkovský päättää viedä kiekon rystylle ja vaihtaa samalla syötön lähtökulmaa. 

Alla olevan videon kolmas klippi on erinomainen esimerkki tästä. Kahdella yhtä vastaan tilanteessa Slafkovský pystyy mukautumaan nopeasti, houkuttelemalla vastustajan haukkaamaan aggressiivisesti mailalla ja viemällä kiekon sitten nopeasti rystylle poikkisyöttöä varten, kun monet olisivat lähteneet pakottamaan kämmensyöttöä. 

Yksi maali 20 ottelussa ei ole häävi lukema, mutta se ei myöskään anna kovin todenmukaista kuvaa siitä, kuinka hyville paikoille Slafkovský on päässyt tai kuinka hyvä hänen laukauksensa on. Keräämäni datan perusteella Slafkovský on luonut alkukaudella Liiga-tasolla maaliodottamaa lähemmäs kolmen maalin edestä, ja tämä kattaa ainoastaan pelaamisen tasaviisikoin. 

Slafkovský on pelaaja, joka ei tyydy pyörimään laidoilla, vaan uskaltaa viedä kiekkoa rohkeasti keskustaan paremmille sektoreille. Tämä pätee myös hänen syöttöpelaamiseensa; Slafkovský yrittää verrattain paljon syöttöjä hyville sektoreille. Paikoitellen syötöt ovat liiankin optimistisia ja saattavat johtaa kiekonhallinnan menetyksiin. 

Laukojana Slafkovský ei ole ehkä aivan yhtä monipuolinen kuin pelintekijänä, mutta silti häneltä löytyy useita variaatioita. Vakuuttavin näistä lienee sisäjalalta lähtevä rannelaukaus, joka lähtee melko nopeasti ja ennen kaikkea todella painavasti.

Alla oleva kuva demonstroi hyvin Slafkovskýn sisäjalalta lähtevän rannelaukauksen tekniikkaa. Hän vie molemmat kädet selvästi kropan eteen, alemman käden työntäessä eteenpäin ja ylemmän käden vetäessä toiseen suuntaan, mikä luo vipuvarsimaisen efektin. Ulompi jalka potkaisee taaksepäin ja paino siirtyy nopeasti sisemmälle jalalle, tuoden runsaasti räjähtävää voimaa. Ylemmän käden kyynärpää nousee lähes hartioiden korkeudelle, joka tekee vipuvarsiefektistä entistä voimakkaamman. Teknisessä mielessä tämä laukaus hipoo jo täydellisyyttä. 

Slafkovský on myös väläytellyt niin kutsuttua "curl-and-drag"-rannelaukausta, josta on viime vuosina enenevissä määrin muodostunut huippumaalintekijöiden hyödyntämä ase. Paino siirretään sisemmältä jalalta ulkojalalle samalla kun pelaaja vie kiekon sivulta lähelle kroppaa ennen laukausta. 

Tällä tavoin laukoja pystyy kiertämään edessä olevan vastustajan mailan tai jalat sekä muuttamaan laukauksen lähtökulmaa nopeasti, mikä tekee siitä vaikeammin torjuttavan. 

Alla olevan videon ensimmäinen klippi on hyvä esimerkki tällaisesta laukauksesta. Kyseisessä tilanteessa tavallisella laukauksella olisi iso riski tulla blokatuksi mailalla, mutta tätä laukaisutyyppiä hyödyntämällä Slafkovský pystyy kiertämään puolustajan sekä myös suurentamaan laukaisukulmaa, kun veto lähtee keskemmältä. 

Pelintekemisen ja laukomisen lisäksi Slafkovský on myös isoksi pelaajaksi erittäin mailataitava, joka näkyy myös edellä mainituilla osa-alueilla. Kiekko pysyy lavassa pienessä tilassa ja laajan siipivälinsä ansiosta hänen ulottuvuutensa on erinomainen. 

Slafkovský on myös kauden edetessä alkanut hyödyntämään kokoaan paremmin eri tilanteissa. 192-senttisenä ja 102-kiloisena hän on varsin poikkeuksellinen tapaus 17-vuotiaaksi, vaikkakin hänen fysiikassaan on vielä kehitettävää mitoista huolimatta.

Kamppailuvoimaa on kuitenkin tullut lisää verrattuna esimerkiksi viime kauteen. Slafkovskýn tasapainoa kulmaväännöissä heikentää varsin korkeahko luisteluasento, mutta viimeisen kuukauden aikana häntä on ollut huomattavasti vaikeampi horjuttaa verrattuna alkukauteen. 

Isoista osa-alueista luistelu voidaan laskea Slafkovskýn kohdalla jonkinasteiseksi heikkoudeksi, joskin kehitystä on tullut myös sillä osa-alueella viimeisen puolentoista vuoden aikana. Kuten aiemmin mainittua, Slafkovskýn luisteluasento on korkeahko, eikä hän jousta tarpeeksi polvista tai nilkan alueelta. Tämä tosin on isommalle pelaajalle tyypillistä ja alakropan fysiikan kehittyminen auttaa usein luisteluasennon kehittämisessä. 

Vaikka nopeusominaisuuksiltaan Slafkovský ei ole Lambertin tai edes Kemellin tasolla, hän pystyy silti hyödyntämään muita vahvuuksiaan esimerkiksi transitiopelaamisessa, jossa hän on ollut varsin hyvä alkukaudella. Lisäksi hän on erittäinkin hyvä karvaaja, josta kertoo se, että hän on datani mukaan luonut alkukaudella Lambertia ja Kemelliä enemmän kiekonriistoja hyökkäysalueella. 

Puolustusalueella Slafkovský on vielä ajoittain epävarma, mikä kuuluu asiaan, mutta myös hyviä ennusmerkkejä, kuten ajoittaista ympäristön laadukasta havainnointia, on jo nähty. Pidän todennäköisenä, että vuosien saatossa Slafkovskýsta kehittyy myös varsin laadukas kahden suunnan pelaaja. 

Kokonaisuudessaan Slafkovský on todella hyvä monella tärkeällä osa-alueella. Kun tähän yhdistetään fyysiset ominaisuudet, puhutaan varsin uniikista 17-vuotiaasta pelaajasta. Harvoin Slafkovskýn raameilla varusteltu pelaaja on yhtä mailataitava tai kyvykäs pelintekijä tässä iässä, ja tällainen yhdistelmä on kovaa valuuttaa NHL-seurojen tahoilta. 

Ei ole vaikea nähdä, että Slafkovskýsta voisi tulevaisuudessa kehittyä NHL-tasolle taitava voimahyökkääjä kahteen ensimmäiseen ketjuun, joka suojaa jagrmaisesti kiekkoa kulmissa ja pystyy tekemään peliä sekä viimeistelemään tilanteita itse.

On myös helppo ennustaa, että Slafkovský alkaa myös tekemään pisteitä kasvavalla tahdilla kauden jälkimmäisellä puoliskolla, jos peliaika pysyy kohtalaisena. Slovakialaishyökkääjän ollessa jäällä TPS:n. laukaisuprosentti on alkukaudelta ainoastaan 3,9, kyseisen lukeman ollessa joukkueen selvästi heikoimpia. Slafkovský itse on viimeistellyt ainoastaan kahden prosentin tarkkuudella, joka on hänen tasoiselle laukojalle hyvin alhainen lukema. Voidaan sanoa, että tehojen suhteen hän on ollut alkukaudella selvästi epäonninen.

Ensi kesän varaustilaisuudesta on muodostumassa slovakialaisittain kärjen osalta jopa koko 2000-luvun laadukkain. Slafkovskýn ohella puolustaja Simon Nemecista povataan jopa mahdollista top-5 varausta ja myös Filip Mešár tullaan hyvin todennäköisesti varaamaan ensimmäisellä kierroksella, mahdollisesti jopa sen ensimmäisellä puoliskolla. EliteProspectsin joulukuun rankingissa Nemec löytyi sijalta neljä ja Mešár sijalta 11. 

Myös tämän vuosikerran jälkeisissä varausluokissa on ennakolta erittäin lupaavia slovakialaisnimiä, kuten tämän vuoden Hlinka Gretzky Cupissa viiteen peliin tehot 8+4 tehnyt Dalibor Dvorsky. Slovakialaisen pelaajatuotannon tulevaisuus näyttääkin tällä hetkellä kirkkaammalta kuin pitkään aikaan.