Lähes 50 maalin vauhdissa pelannut Aleksander Barkov on tällä kaudella noussut NHL:n eliittiin myös maalintekijänä

Florida Panthers voitti runkosarjassa eniten pisteitä keränneelle joukkueelle vuosittain myönnettävän President's Trophyn ensimmäistä kertaa organisaation historiassa. 122 pistettä 82 ottelussa kirjauttaneelle Panthersille kyseessä oli vasta seurahistorian toinen yli 100 pisteen kausi. 

Saavutuksen taustalla on ennen kaikkea joukkueen hyökkäyspelaaminen. Puhutaan jopa modernin ajan parhaasta runkosarjasta tällä sektorilla, jos mittareina käytetään esimerkiksi tehtyjen maalien tai luodun maaliodottaman määrää.

Hyvin asiaa havainnollistava fakta: kauden aikana Panthers teki yksittäisessä ottelussa useammin vähintään kuusi maalia kun se jäi alle kolmeen. Olisin melko yllättynyt, jos 2000-luvulla moni muu joukkue olisi pystynyt vastaavaan. 

Luonnollisesti yksilötasolla monet Panthers-pelaajat pelasivat uransa tuotteliaimmat kaudet. Esimerkiksi Jonathan Huberdeau teki 80 otteluun peräti 115 pistettä, parantaen omaa ennätystään peräti 23 pisteellä. 

Myös kapteeni Aleksander Barkoville kyseessä oli uran tähän asti tuottoisin kausi pelattuihin otteluihin suhteutettuna. Kaudella 2018–2019 hän kirjautti täydessä 82 ottelussa 96 pistettä (1,17 pistettä per ottelu), kun tämän kauden saldoksi muodostui 67 ottelussa tehdyt 88 pistettä (1,31 pistettä per ottelu).

Barkov laittoi uusiksi myös oman henkilökohtaisen maaliennätyksensä. Panthers-kapteeni kihautti runkosarjan aikana peräti 39 kertaa, jääden lopulta vain yhden maalin päähän 40 maalin rajapyykistä. Täyden 82 ottelun mitassa Barkov olisi ollut lähes 50 maalin vauhdissa. 

Maalinteon suhteen Barkovin runkosarja oli yksi kaikkien aikojen parhaista suomalaisessa NHL-historiassa. Maalikeskiarvolla mitattuna Barkovin menneen runkosarjan edelle mahtuu vain liuta Teemu Selänteen ja Jari Kurrin kausia. Taakse jäävät muun muassa Mikko Rantasen viime kausi (30 maalia 52 otteluun), Sebastian Ahon kausi 2019–2020 (38 maalia 68 otteluun) ja Patrik Laineen kausi 2017–2018 (44 maalia 82 otteluun). 

Barkovin maalitahti kestää myös vertailun koko NHL:n tasolla: suomalaissentterin 60 minuuttiin suhteutettu maalimäärä oli kauden 12. korkein vähintään 500 minuuttia pelanneista. Tarkemmin pilkottuna Barkovin maalitahti tasaviisikoin oli kauden 73. korkein vähintään 500 minuuttia pelanneista, ylivoimalla 21. korkein vähintään 150 minuuttia pelanneista ja alivoimalla korkein vähintään 100 minuuttia pelanneista.

Mielenkiintoista on, että Barkov oli viime kaudella tasaviisikoin vielä tätäkin kautta tehokkaampi maalinteon suhteen ja loi tuolloin myös enemmän henkilökohtaista maaliodottamaa. Tällä kaudella tuon suhteen tapahtui pieni pudotus, mutta samalla Barkovin tehokkuus erikoistilanteissa kasvoi niin yli- kuin alivoiman osalta merkittävästi. 

Voidaan sanoa, että Barkov on viimeisen kahden kauden aikana astunut NHL:n eliittiin myös viimeistelijänä. Lista pelaajista, jotka ovat tuona aikana tehneet yli puoli maalia per ottelu ei ole pitkä.

Mikrotilastoja keräävän Corey Sznajderin datasta voidaan tulkita tarkemmin, mistä tilanteista Barkov on luonut eniten maalipaikkoja tällä kaudella tasaviisikoin. 

Paljon puhuvaa on, että Barkov on luonut tilanteita keskivertoa NHL-hyökkääjää enemmän lähes kaikilla mahdollisilla tavoilla. Suorista hyökkäyksistä hän on ollut itse päättämässä isoa osaa tilanteista, kun taas pidemmissä päätypeleissä hänen roolinsa on ollut useammin alustaa tilanteita. 

Yksi kategoria, jossa Barkov on ollut tällä kaudella Sznajderin datan perusteella aivan NHL:n kärkeä, ovat laukaukset ykkössektoriin suuntautuneista syötöistä. 

Osa kiitoksesta kuuluu Barkovin ketjukavereille ja Panthersin erittäinkin hyökkäysvoittoiselle pelitavalle, mutta erittäin merkittävä tekijä on ollut myös Barkov itse ja erityisesti se, miten hän tekee itsestään vapaan syöttökohteen ykkössektorissa oikeaan aikaan. 

Barkovin kiekoton liike on ollut hänen kiistattomia vahvuuksiaan jo pitkään. Yksi pallopelien perusteeseistä näkyy hyvin vahvasti hänen pelaamisessaan: laita peliväline liikkeelle ja liiku siten, että voit saada sen nopeasti takaisin. Ajoittaminen, vauhtierojen luominen ja hyödyntäminen sekä kropan käyttö ovat avainasemassa. 

Panthersin päätypelaaminen erityisesti kärkiketjujen osalta oli NHL:n kenties toimivinta tämän kauden runkosarjassa, ja se perustui voimakkaasti pelaajien jatkuvaan paikanvaihtoon ja pieniin give-and-go-tyylisiin syöttökuvioihin. 

Esimerkiksi juuri Barkov ja Huberdeau loistivat tämän tyylisessä vapaassa hyökkäysalueen hyökkäyspelaamisessa, jossa roolit elävät jatkuvasti. Suomalaissentteri teki kauden aikana useamman maalin tulemalla alhaalta ylös laidan läheisyydessä, antamalla jättyösyötön laidan puolelta ristiin leikkaavalle pelaajalle ja tekemällä nopeahkon kaarroksen sektoriin. 

Monesti myös puolustavan joukkueen vartiointi piti pintansa, mutta samalla on todella vaikea puolustaa koko ajan virheettömästi pitkiä hyökkäyspään päätypelejä, jossa kiekko liikkuu nopeasti ja pelaajat ovat jatkuvassa rotaatiossa syvyyssuunnassa. Lisäksi Panthers-hyökkäyksessä oli yllin kyllin taitoa hyödyntää tilanteet, joissa vastustajajoukkueen pelaaja teki merkkausvirheen tai oli hiemankin myöhässä.

Perinteisestä kiekottomasta liikkeestä hyvä esimerkki oli jatkoaikamaali Detroit Red Wingsiä vastaan, jossa Barkov höynäyttää kauden parasta tulokasta Moritz Seideria.

Huberdeau tuo kiekon alueelle, jonka aikana Seider kurkkaa olkapään yli havainnoidakseen hänen vastuullaan olevan Barkovin aikeet. Välittömästi Seiderin kääntäessä huomion takaisin kiekkoon, Barkov tekee rytminmuutoksen ja pääsee irti Seiderista, luoden syöttöikkunan jonka Huberdeaun tasoinen pelintekijä pystyy hyödyntämään. 

Ainoa toimiva rytminmuutos ei kuitenkaan ole kiihdyttäminen, vaan vastaavasti myös vauhdin hidastaminen avaa usein syöttösuuntia ja on mahdollisesti NHL-tasolla hyvin ajoitettuna jopa vielä hyödyllisempi taito. Hyvänä esimerkkinä Anton Lundellin alustama alivoimamaali Vegas Golden Knightsia vastaan, jossa Barkov tekee itsestään pelattavan lyömällä liinat kiinni tilanteessa, jossa tavallinen ajo maalille ei todennäköisesti olisi johtanut mihinkään.

Toki Barkov tunnetaan ennen kaikkea taitavana kiekollisena pelaajana, joka saa hyviä asioita tapahtumaan peliväline lavassaan. Suomalaissentteri on kiekonkäsittelijänä NHL:n huippua. Ulottuvana pelaajana ja pitkällä mailalla varustettuna Barkov pystyy operoimaan kiekon kanssa laajalla säteellä. Yläkäsi ei ole lukittuna kiinni kylkeen vaan liikkuu vapaasti, mikä laajentaa mahdollisuuksia entisestään. 

Barkov tekikin kauden aikana useita maaleja nimenomaan kiekollisen taitonsa ja yhdellä yhtä vastaan -haastojen kautta.

Barkovin laukauksesta sen sijaan puhutaan harvemmin, mutta se johtunee pelkästään siitä, että taituruus kiekon kanssa ja kahden suunnan tunnollinen pelaaminen keräävät palstatilan. Tosiasiassa Barkov on myös puhtaasti laukojana kehittynyt paljon vuosien saatossa ja on yksi niistä suomalaispelaajista, joiden voidaan olettaa viimeistelevän selvästi keskivertoa tehokkaammin vuodesta toiseen. 

Esimerkiksi tällä kaudella kiekko löysi tiensä maaliin Barkovin lavasta yli 18 prosentin tehokkuudella, joka on hänen uransa korkein lukema toistaiseksi. Maaliodottamaa hän loi yhteensä noin 27 maalin edestä, joten hän viimeisteli noin 12 maalia odottamaansa enemmän. HockeyVizin malli arvotti Barkovin tämän kauden osalta peräti kymmenen prosenttia keskimääräistä pelaajaa paremmaksi viimeistelijäksi.

Laukojana Barkov on monipuolinen. Hän pystyy laukomaan kummaltakin jalalta lähes yhtä tehokkaasti, mikä avaa mahdollisuuksia viimeistellä erilaisista tilanteista ja lisätä vetoon myös ylimääräistä hämäystä. 

Barkov ei tarvitse napakkaan ja tehokkaaseen rannelaukaukseen käytännössä ollenkaan taaksevientiä. Tämä on hyödyllinen asia monessakin tilanteessa. Barkov pystyy laukomaan nopeammin kuin moni muu ja myös sellaisesta asennosta tai tilanteesta, josta harva saa yhtä paljon voimaa vedon taakse. HockeyVizin erottelun perusteella Barkov on ylittänyt luomansa maaliodottaman erityisesti juuri rannelaukausten osalta. 

Toki Barkov pystyy viimeistelemään myös suoraan syötöstä, mikä näkyy erityisesti tämän kauden ylivoimamaaleissa. Kokonaisuudessaan ylivoimapelaamisen suhteen on nähty tällä kaudella melko huomattava muutos sen suhteen, miten Panthers hyödyntää Barkovia ja mistä suurin osa hänen laukauksistaan tulee. 

Ensinnäkin Barkovin laukausten suhde Panthersin kaikista ylivoimalaukauksista hänen ollessaan jäällä on kasvanut viimeisen kolmen kauden aikana selvästi aikaisemmasta. Neljä vuotta sitten kyseinen lukema oli vain 13 prosenttia, kaudella 2019–2020 jo 18 prosenttia ja viimeiset kaksi kautta se on ollut 21 prosenttia.

Viime kaudella Barkov laukoi ylivoimalla hieman joka paikasta: maalinedustalta, korkeammalta sektorista sekä vasemmalta siiveltä. Tällä kaudella laukaukset ovat painottuneet hyvin pitkälle alas vasemmalle siivelle melko lähelle takatolppaa. Tuosta paikasta Barkov latoi kauden aikana useita ylivoimamaaleja laukomalla yhdellä kosketuksella. Kyky tehdä itsestä pelattava oli myös valttia ylivoimalla.

Panthers kohtaa lähipäivinä alkavien pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Washington Capitalsin. Runkosarjavoiton jälkeen odotukset ovat korkealla. Barkovin aikana joukkue ei ole edennyt vielä kertaakaan ensimmäistä kierrosta pidemmälle. 

Barkov itse on kirjauttanut 16 uransa aikana pelaamassaan NHL-pudotuspeliottelussa neljä maalia ja 14 pistettä. Jos kaikki menee nappiin, tuo maalimäärä voi kevään aikana jopa kolminkertaistua.