Eddie Larsson tulee olemaan oikein roolitettuna hyödyllinen palanen HIFK:lle, mutta hän ei ole lääke joukkueen puolustuksen kiekollisiin ongelmiin

HIFK tiedotti hiljattain seuran tehneen yksivuotisen sopimuksen ruotsalaispuolustaja Eddie Larssonin kanssa. 

31-vuotias Larsson siirtyy Liigaan Linköping HC:sta, jota hän edusti sekä viime kaudella että vuosina 2016-2020. Noiden kahden jakson välissä Larsson edusti yhden kauden Luulaja HF:ää, minkä lisäksi kokemusta löytyy SHL-tasolta myös Växjö Lakers HC:n paidasta kolmen kauden edestä.

Kokonaisuudessaan Larsson ehti pelata SHL:ssä yli 500 ottelua runkosarjat ja pudotuspelit mukaan lukien. Ruotsin maajoukkueessa hänelle on kertynyt yhteensä kolme ottelua kaudella 2016–2017.

Mitä Larsson sitten tuo HIFK:n puolustukseen?

Larssonin panos hyökkäyssuuntaan on ollut hänen koko uransa ajan rajallinen. Parhaallakin SHL-kaudellaan hän kirjautti ainoastaan 14 tehopistettä, ja viimeisen kolmen kauden aikana Larsson on jäänyt kahdeksaan tehopisteeseen runkosarjan osalta joka kaudella. Viimeiseltä viideltä SHL-kaudelta tilillä on viisi tehtyä maalia. 

Pidän epätodennäköisenä, että siirto kovatasoisemmasta SHL:stä Liigaan tarkoittaisi selkeää muutosta Larssonin hyökkäyspelaamisen suhteen. Hän pystyy kyllä toimittamaan kiekkoa viivasta läpi ensimmäisen karvaajan kohtuullisella onnistumisprosentilla ja tekemään yksittäisen oivaltavan syötön silloin tällöin, mutta ei juuri muuta. Viime kaudella hän nousi tukemaan suoria hyökkäyksiä aniharvoin, eikä myöskään aktivoitunut siniviivaa syvemmälle hyökkäysalueella käytännössä ikinä.

Larsson onkin pelaajatyypiltään ennen kaikkea puolustava peruspuolustaja, ja on syytä olettaa, että tämän rajatun muotin sisällä hän pystyy olemaan HIFK:lle varsin hyödyllinen pelaaja. 

187-senttisen ja 92-kiloisen Larssonin fysiikka tulee olemaan erittäin hyvä Liigaa ajatellen. Hän on vahva kulmaväännöissä, liimaa hyökkääjät laitaan jämäkästi, suorittaa maalineduspelaamisen ja box-outit varsin moitteettomasti ja osaa pelata myös HIFK:n brändiin sopivalla tavalla.

Larsson lukee myös peliä puolustussuuntaan varsin kohtuullisesti, ja esimerkiksi vaihdot merkattavissa pelaajissa eivät tuota hänelle useimmiten ongelmia.

Kiekottomana Larsson myös tunnistaa hyvin tilanteet, joissa hän voi ajaa aggressiivisesti syöttöä vastaanottavaa laituria vastaan hyökkäys- tai keskialueella, ja aiheuttaa joko pakotetun purkukiekon tai parhaassa tapauksessa kiekonmenetyksen ja hyökkäysalueen paineen säilyttämisen. 

Larssonilta löytyy myös runsaasti kokemusta alivoimapelaamisesta. Viime kaudella hän pelasi kaikista vakituisista SHL-pelaajista toiseksi eniten alivoimaa per ottelu, ja yli puoli minuuttia per ottelu enemmän kuin Linköpingin toiseksi eniten alivoimaminuutteja kerryttänyt pelaaja. Myös HIFK:ssa Larsson tulee todennäköisesti saamaan paljon vastuuta tällä osa-alueella.

Nämä kaksi asiaa vaikuttavatkin tässä vaiheessa todennäköisiltä: Larssonilta ei kannata odottaa urotekoja hyökkäyssuuntaan, mutta puolustussuuntaan hän pystyy olemaan käyttökelpoinen, joissain tilanteissa erittäinkin hyödyllinen tekijä. 

Lopulta Larssonin ensi kauden kokonaisarvo HIFK:lle tulee riippumaan pitkälti siitä, kuinka hyvin hän onnistuu transitiopelaamisessa.

Viime kaudella Larsson kyllä väläytteli aika ajoin tällä osa-alueella ja suoriutui tietyin reunaehdoin mukiinmenevästi, mutta transitiot aiheuttivat myös paikoin selkeitä ongelmia. Nämä ongelmat kumuloituivat ja johtivat monesti siihen, että Larsson vietti ison osan jääajastaan tasaviisikoin puolustuspäässä.

Tästä kertoo myös se, että Larssonin ollessa jäällä Linköping kontrolloi viime kaudella kaikista laukaisuyrityksistä ainoastaan reilut 44 prosenttia, joka oli toiseksi heikoin lukema joukkueen vakiopuolustajista. Tasaviisikoin Larssonin maaliero oli niukasti positiivinen, mutta tämän selittää pitkälti Linköpingin erittäin korkea torjuntaprosentti näiden minuuttien ajalta.

Kuten aiemmin mainitsin, Larsson pystyy useimmiten avaamaan peliä paineettomassa tilanteessa varsin hyvin sekä laitureille että sentterille. Kokeneena pelaajana hän tietää hyvin omat rajansa eikä lähde yrittämään urotekoja. Ajoittain hän pystyy paineenkin alta löytämään ovelasti sentterivaihtoehdon. 

Monesti paineistettuna Larssonin ratkaisut avauspelaamisessa jättivät kuitenkin toivomisen varaa. Tässä kohtaa mukaan tulee myös luistelun puutteet. Liiga-tasolla Larssonin pitäisi viime kaudella nähdyn perusteella pysyä mukana kohtalaisesti, mutta tietyissä tilanteissa ongelmakohdat liikkumisessa (nopeat käännökset, teränkäyttö, liikkuvuus eri suuntiin) tulevat todennäköisesti aiheuttamaan ongelmia. 31-vuotiaana Larssonin liike ei myöskään ole enää parantumassa, vaan pikemminkin päinvastoin. 

Larssonin avauspelaaminen rajoittuu käytännössä pelkästään nopeisiin syöttöihin; häneltä ei kannata odottaa jalalla kiekon tuomista ulos paineen alta. 

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että Larsson suoriutuu pääasiassa varsin hyvin, kun hän pääsee pelaamaan rintamasuunta kohti kenttää. Ongelmat tulevat siinä vaiheessa, kun hän joutuu pelaamaan selkä kentälle päin, kuten esimerkiksi päätykiekkojen noudoissa. Siirtokiekkoja ränniä pitkin tullaan varmasti näkemään paljon.

Kokonaisuudessaan Larssonin tyyppisestä pelaajasta on kyllä saatavissa hyötyä HIFK:lle. Jämäkkyys omissa, panos alivoimapelaamisessa ja veteraanipelaajan tuoma kokemus ovat eittämättä arvokkaita asioita, jos rooli pysyy kohtuullisena eikä häneltä vaadita liikoja. Kolmosparin rajatummilla minuuteilla tasaviisikoin ja isommalla roolilla alivoimalla Larsson on todennäköisesti pätevä tekijä Liigassa ensi kaudella. 

Voidaan kuitenkin miettiä, oliko HIFK:lla tarve nimenomaan Larssonin profiilin puolustajalle. Toistaiseksi julkistetusta pakistosta löytyy kyllä jo useampia pitkälti samantyylisiä pelaajia, kun taas puolustuksen kiekollinen osaaminen on tällä hetkellä selvästi isompi kysymysmerkki.

Ja tälle osa-alueelle Larsson ei tule todennäköisesti tuomaan juurikaan lisäarvoa.