Pelaajatarkkailijan muistivihko: Pikkuleijonien onnistujat ja epäonnistujat, superlupaus Matvei Mitškovin dominointi
Pelaajatarkkailijan muistivihko on säännöllisen epäsäännöllisesti ilmestyvä kolumnisarja, jossa EP Rinkside Suomen päätoimittaja ja EliteProspectsin Euroopan pelaajatarkkailun johtaja Lassi Alanen käy läpi ajankohtaisia tai muuten vaan kiinnostavia aiheita liittyen prospekteihin ja NHL:n varaustilaisuuteen.
Pikkuleijonien parhaat pelaajat U18 MM-kisoissa tähän mennessä
Sveitsi-voitolla tiensä välieriin raivanneen Suomen joukkueessa on ollut useita selkeitä onnistujia. Kenties eniten profiiliaan ovat nostaneet hyökkääjistä Kärppien U20-joukkueessa kuluneella kaudella pelanneet Samu Tuomaala ja Ville Koivunen. Toki kaksikolle oli helppo povata onnistumista jo ennen kisoja, mutta pistetuotanto on toistaiseksi ollut vielä ennakko-odotuksiakin kovempaa.
Tuomaala on viimeistellyt viiteen otteluun viisi maalia ja kymmenen tehopistettä, joilla hän on turnauksen pistepörssissä jaetulla kolmannella sijalla. Koivunen on puolestaan tehnyt yhtä moneen otteluun neljä maalia ja yhdeksän tehopistettä ollen Suomen toiseksi tehokkain pelaaja. Kaksikko on pelannut samassa ketjussa ja ylivoimaviisikossa koko turnauksen ajan.
Kisat eivät kuitenkaan varsinaisesti ole opettaneet kummankaan pelaamisesta hirveästi mitään uutta. Tuomaalan vahva luistelu, erittäin painava one-timer sekä laukaisuhanakkuus ovat olleet hänen pelaamisensa keskiössä koko hänen uransa ajan. Samalla hän on ollut usein parhaimmillaan maajoukkuepaidassa. Tuomaala ei aivan mahtunut EliteProspectsin ennen kisoja julkaistussa rankingissa 48 parhaan pelaajan joukkoon. Vaikka seuraavassa rankingissa hänen sijoituksensa tulee todennäköisesti nousemaan jonkin verran, hän tuskin tulee nousemaan ensimmäiselle kierrokselle asti. Pidän todennäköisenä, että julkisessa keskustelussa sekä NHL-joukkueiden sisällä hänen profiilinsa on kuitenkin noussut merkittävästi onnistumisten myötä.
Myös Koivusen juonikkuus pienessä tilassa, nopeat oivallukset kiekollisena ja fiksu pelaaminen maalinedustalla ovat olleet tuttuja teemoja tältä kaudelta ja tämän vuoksi hän löytyi EliteProspectsin rankingista sijalta 33. Koivunen löytyi Bob McKenzien tuoreelta listaukselta vasta sijalta 91, mutta uskon, että hänen osakkeensa NHL-seurojen silmissä ovat kasvussa.
Mainitsin Aleksi Heimosalmen jo edellisessä kolumnissani pelaajana, jonka kisaesityksiä odotin erityisellä mielenkiinnolla. Heimosalmen otteet toistaiseksi ovat olleet vakuuttavia ja pistäneet miettimään, miksi en ole nähnyt häneltä näin hyviä otteluita aiemmin tällä kaudella. Heimosalmen luistelu ja lateraalinen liikkuvuus ovat olleet hienoa katsottavaa ja hän on tehnyt jo useamman maalin kuljetettuaan kiekon ensin päädystä päätyyn. Hän on ollut ehdottomasti Suomen parhaita puolustajia tässä turnauksessa ja nostanut varausosakkeitaan minun ja varmasti myös monet muun tahon silmissä.
Pikkuleijonien odotuksiin nähden heikommin suoriutuneet pelaajat U18 MM-kisoissa tähän mennessä
Hyökkääjistä eniten parantamisen varaa on alempien ketjujen pelaajilla. Ennen kisoja nostin esiin Verner Miettisen esiin pelaajana, jolle kisoissa onnistuminen olisi erittäin tärkeää varaustilaisuutta ajatellen. Toistaiseksi hänen otteensa ovat olleet vaisuja. Erityisesti hyökkäyssuuntaan hän ei ole pystynyt luomaan juuri mitään ja suunnanmuutospelaamisessa hän on ollut korkeintaan kohtalainen. Puolustusalueella hän on suoriutunut paikoitellen mukiinmenevästi, mutta kokonaisuutena on vaikea nähdä hänen pelaamisessaan sellaisia asioita, jotka tekisivät hänestä vakavasti otettavan NHL-prospektin.
Kalle Väisänen ja Rasmus Ruusunen eivät myöskään ole pystyneet tuomaan alemmista ketjuista juurikaan apuja hyökkäyssuuntaan. Niko Huuhtanen on väläytellyt paikoitellen hyökkäysalueella luomalla tilaa ketjukavereilleen ja menemällä aktiivisesti päätykiekkoihin, mutta hänellä on ollut paikoitellen valtavia vaikeuksia edistää peliä omalla kenttäpuoliskolla, mikä on johtanut valtavaan määrään osoitteettomia heittoja tyhjään tilaan tai vastustajille.
Aleksi Malinen on ollut Suomen paras puolustaja tuomaan kiekkoa ylöspäin omista paineen alla, mutta samalla hänelle on sattunut joukkueen puolustajista eniten virheitä omissa, joista vastustaja on päässyt usein luomaan maalipaikkoja. Jimi Suomi on väläytellyt ylivoimalla ja myös tasaviisikoin kiekollista osaamistaan ja luistelutaitoaan, mutta myös hänen puolustuspelaamisensa on jättänyt paikoitellen paljon toivomisen varaan.
Superlupaus Matvei Mitškovin dominointi
Matvei Mitškov tuli turnaukseen korkeiden odotusten saattelemana, mutta tuskin kukaan uskalsi odottaa tämän kaltaista dominointia. Yhtenä kisojen nuorimmista pelaajista Mitškov on tehnyt viiteen otteluun peräti kymmenen maalia ja saalistanut kylkeen myös kaksi syöttöpistettä, joilla hän on tällä hetkellä kiinni turnauksen pistepörssin voitossa. Kun toiseksi eniten maaleja tehneillä Danila Klimovitšilla ja Shane Wrightilla on kasassa kuusi täysosumaa, saa tapahtua ihmeitä, mikäli Mitškov ei voita vähintään turnauksen maalipörssiä.
Mitškovin tehokkuus on ollut historiallisen korkealla tasolla vasta kahden vuoden päästä varattavissa olevalle pelaajalle. Jo viiden ottelun jälkeen hän on tämän kriteerin täyttävien pelaajien pistepörssissä koko turnauksen historiassa sijalla kolme. Edeltä löytyvät enää ainoastaan Aleksandr Ovetškin (18 pistettä kahdeksaan otteluun) ja Connor McDavid (14 pistettä seitsemään otteluun), joista ainakin jälkimmäinen on vielä hyvin saavutettavissa kahden seuraavan ottelun aikana. Maalipörssissä hän on jo sijalla kaksi, neljä täysosumaa Ovetškinin perässä.
Mitškovin taito-ominaisuudet ovat hänen ikäiselleen pelaajalle uskomattomalla tasolla. Hän on dynaaminen hyökkäysalueella, haistaa maalipaikat ja laukoo ranteella erittäin vaivattomasti mutta tarkasti. Mitškovilla ei ole McDavidin nopeutta tai Ovetškinin one-timeria, mutta hänen näppäryytensä pienessä tilassa on uskomatonta katsottavaa. Saksaa vastaan Mitškov iski peräti viisi maalia, joista ensimmäisen ilmaveivillä (joita hänelle on kertynyt useita viimeisten vuosien aikana) ja kolmannen laukomalla irtokiekon mailan ollessa hän jalkojen välissä.
Roni Hirvonen siirtyy HIFK:hon
Iltalehti uutisoi taannoin Roni Hirvosen siirtyvän ensi kaudeksi HIFK:hon. Hirvonen kirjautti kuluvalla kaudella 54 otteluun 21 tehopistettä Ässien paidassa ja kuusi tehopistettä seitsemään otteluun alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa.
Maple Leafs -varauksen siirtyminen Helsingin kirkkaisiin valoihin on varsin mielenkiintoinen. HIFK:ssa odotukset ovat eri tasolla verrattuna Ässiin, jossa Hirvonen ei pystynyt vielä tällä kaudella murtautumaan eturivin Liiga-hyökkääjäksi. Erityisesti HIFK:ssa peliaika voi olla kortilla, mikäli tulosta ei synny. Samalla Hirvosella pitäisi olla tarvittavat eväät nousta ensi kaudella uudelle tasolle, mikäli hän jatkaa työtä luistelun ja fysiikan kehittämisen suhteen.
Joni Jurmo siirtyy Jukureihin
Joni Jurmon visiitti Jyväskylään jäi lopulta puolikkaan kauden mittaiseksi, kun JYP tiedotti osapuolien purkaneen heidän välisen sopimuksensa ja Jukurit ilmoittivat tehneensä kahden vuoden sopimuksen Vancouver Canucks -lupauksen kanssa. Sopimus sisältää kahden kuukauden mittaisen try-outin.
Jurmo lähti meneillään olevaan kauteen mielenkiintoisista lähtökohdista. Edeltävällä kaudella hän oli U20 SM-sarjan parhaita kiekollisia puolustajia Jokereissa ja Canucks varasi hänet kesällä kolmannella kierroksella. Jurmo ei kuitenkaan näyttänyt JYPissä missään vaiheessa valmiilta Liiga-puolustajalta ja hänellä oli suuria vaikeuksia nopeampaan pelitempoon ja parempiin vastustajiin mukautumisessa. Lainalla Mestiksen Kiekko-Espoossa hänen pelaamisensa alkoi loppukaudesta näyttämään paremmalta ja herätti ajatuksen siitä, miksei Jurmoa lainattu alemmalle sarjatasolle opettelemaan pelaamista miehiä vastaan jo aiemmin.
Vaikka kulunut kausi oli Jurmon kohdalla pettymys, hänen pitkän aikavälin potentiaalinsa on yhä melko korkea. Jurmon iso koko yhdistettynä todella hyvään suoraluisteluun ja kohtuullisen hyviin käsiin on puolustajalle varsin harvinainen paketti. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata, onnistuuko hän vakiinnuttamaan pelipaikkansa Jukureista kauden alussa.
Kasper Puutio KalPaan, Kalle Loponen KooKoohon
Kärppien takalinjoilta poistuu kaksi nuorta kasvoa, kun Kasper Puutio suuntaa ensi kaudeksi KalPaan ja Kalle Loponen KooKoohon. Puutio pelasi kuluneella kaudella Kärppien Liiga-miehistössä 29 ottelua tehden niissä yhteensä kolme tehopistettä, kun taas vuotta vanhempi Loponen kirjautti U20-sarjassa 36 ottelussa 33 pistettä ja hänet palkittiin sarjan parhaana puolustajana.
Molempia siirtoja voidaan pitää pelaajien itsensä kannalta onnistuneena. Sekä Puution että Loposen peliaika olisi ollut Kärpissä todennäköisesti kortilla ensi kaudella ja siirrot pienempiin joukkueisiin tuovat mukanaan paremmat mahdollisuudet päästä pelaamaan Liigassa vakituisessa roolissa. Hyvänä esimerkkinä toimii Ville Ottavainen, joka siirtyi Kärpistä lainalle JYPin organisaatioon jo kuluneen kauden alussa ja helmikuusta lähtien pelasi pelkästään Liigassa ja ansaitsi itselleen jatkosopimuksen.
