Jukurit on tällä menolla matkalla täystuhoon – Olli Jokiselta vaaditaan pikaista reagointia

Joko on Mikkelissä kriisi, joko on?

Alkaneen Liiga-kauden kenties seuratuin joukkue on ollut Mikkelin Jukurit. Olli Jokinen valmentama joukkue aloitti kauden tuloksellisesti hienosti viikonloppuna, kun KalPa kaatui kahdesti.

Yllä oleva kysymys heräsi kuitenkin toden teolla esiin keskiviikkoisen, varsin ruman Pelicans-tappion jälkeen.

Lienee syytä avata hieman kontekstia. Viikonloppuna Jukurit pelasi kelvollisesti KalPaa vastaan, mutta oli tilastojen valossa, ja myös pelillisesti, vastustajaansa jäljessä. Erityisesti perjantaina ensimmäisessä pelissä KalPa oli maaliodottamassa selvästi edellä. Se oli yhtä päätyä.

Keskiviikkona Pelicansia vastaan Jukurien ongelmat oikeastaan räjähtivät käsiin. Kohinaa aiheutti tietysti tulos, 2–6 Pelicansille, mutta ennen muuta käsittämätön maaliodottamalukema. Pelicans takoi maaliodottamaa yli seitsemän maalin verran Jani Pellisen xG-mallin mukaan. 

Lukema on perin hämmentävä, mutta mitkä pelilliset tekijät ajoivat siihen, että pelin kuva oli nähdynkaltainen?

Yhtä puuromössöä

Ensimmäisenä on nostettava esiin Jukurien puolustusalueen puolustuspelaaminen. Joukkue puolustaa hyvin pelaajaorientoituneesti. Se on haastava tapa puolustaa, etenkin jos vastustajalla on tapana tehdä paljon hyökkäysalueen rotaatioita. Lisäksi voi pohtia, mikä on Jukurien pelaajien kyky yksinään irrottaa vastustajaa kiekosta illasta toiseen.

Toistaiseksi se on jättänyt vakuuttamisen varaa. 

Oletettavasti Jokinen on päätynyt tähän valintaan siksi, että pelaajaorientoitunut puolustaminen takaisi hyvän valmiuden hyökätä kiekonriistojen jälkeen. Valinta on siinä mielessä ihan looginen, mutta Jukurien laatu ei tahdo nyt oikein riittää tuon toteuttamiseen.

Puolustusalueen pelaaminen ei ole kuitenkaan ehkä tällä hetkellä aivan perimmäisin ongelma. Siinä on toki valuvikoja, mutta isoin ongelma on se, että Jukurit on joutunut puolustamaan omalla alueellaan liian pitkiä aikoja. Se, jos mikä, korostaa valuvikoja.

Ydinongelma on Jukurien varsin ehdoton toiminta transitiotilanteissa. Kirjoitin Jukurien transitiopelaamisesta jo ennen kauden alkua. Jokisen varsin simppeli pelillinen linja on ollut nähtävissä jo harjoituskaudelta.

Jukurien tavoite on siis hyökätä mahdollisimman nopeasti, terävästi ja repivästi kiekonriiston jälkeen. Tässä Jukurit on ollut erittäin ehdoton, ja oli sitä myös Pelicansia vastaan.

Se kuitenkin ajoi pelin siihen pisteeseen, että Pelicans pääsi takomaan taululle rumat lukemat. Todellisia, vaarallisia vastahyökkäyssaumoja siunaantui Jukureille aivan kourallinen tuossa ottelussa. Pelicans oli huomioinut Jukurien repivät toiminnan transitioissa, ja pystyi eliminoimaan Jukurien uhan niissä tilanteissa lähes täysin.

Jukurit puski päätään seinään.

Ensimmäisellä videolla nähtävä tilanne kuvastaa hyvin tuon pelin kuvaa. Jukurit yritti kerta toisensa jälkeen käynnistää siirtokiekkoja hyödyntämällä nopeaa transitiohyökkäystä, jonka Pelicans luki pois, kerta toisensa jälkeen. Peli oli puuromössöä.

Jukurien hyökkäykset jäivät lyhyiksi tai olemattomiksi, peli kääntyi takaisin omiin, ja jälleen Jukurit oli puolustamassa pelaajaorientoituneesti. Tavalla, joka ei ollut täysin vedenpitävää.

Edun käsite puuttuu oikeastaan täysin Jukurien pelaamisesta. Joukkue yrittää edetä myös sellaisissa tilanteissa, joissa etenemisen onnistumisen todennäköisyys on hyvin, hyvin pieni.

Upporikkaita mikkeliläisiä

Kun tähän yhtälöön lisätään Jukurien varsin optimistinen, juniorimainenkin tapa kyttäillä jackpot-tilanteita, liiemmin välittämättä pelin virtauksesta tai kenttätasapainosta, tulos on ammattilaissarjassa varsin karu.

Yllä oleva klippi on erittäin kuvaava. Paine puretaan omista epämääräisesti, kiekko jää pomppimaan keskialueelle ja Axel Rindell lähtee haistelemaan mahdollisuutta karata. Se ei onnistukaan. Samaan aikaan Jukureilta on suuntaamassa pelaajia vaihtoon – siis tilanteessa, jossa painetta ei ole edes purettu kunnolla.

Peli kääntyy omiin, Pelicans saa laadukkaan suorahyökkäysmahdollisuuden ja jälleen kiekko on Jukurien alueella.

Viimeisessä klipissä toistuu niin ikään sama asetelma. Jukurit on tavallaan melko lähellä, mutta ei onnistukaan. Klipissä näkyy myös hyvin se, että Pelicans tiesi, mitä Jukurit tekee. Jukurien kohdepelaaja merkataan ja vartioidaan saman tien, jolloin heidän mahdollisuudet yllättää hupenevat käytännössä olemattomiin.

Epäkypsä Jukurit

Jokinen maksaa tällä hetkellä oppirahoja siitä, mitä on pelin taktinen vaatimustaso Liigassa. Kysymys tietysti kuuluu, mitä korjausliikkeitä Jukurien pelaamiseen on tehtävä?

Jos Jokinen haluaa pidättäytyä nykyisissä fundamenteissaan, eli kiekonriistojen jälkeen oman alueen kiekkokontrolli pidetään minimissä esimerkiksi riskitasojen hallitsemisen vuoksi, Jukurien peliin pitää saada kaksi elementtiä tervämmäksi. 

Yksi: rytmitys sen välillä, milloin hyökätään vastaan ja milloin puretaan paine, pitää olla selkeämpi. Nyt Jukurit on tässä ollut yhtä isoa mössöä, jossa jokainen tilanne ajautuu samanlaiseen epämääräiseen siirtokiekkoon, jolla ei hyökätä eikä edes pureta painetta. Joka kerta transitioissa Jukurit ei voi hyökätä laadukkaasti. Niitä tilanteita on todennäköisesti erittäin vähän. Ja kun sellaista tilannetta ei ole, vähintä, mitä pitää pystyä tekemään, on saada purettua paine kunnolla vastustajan päätyyn, jotta vaihto kyetään tekemään, eikä puolustamista tarvitse aloittaa heti omalta alueelta.

Kaksi: transitiohyökkäyksiin pitää saada uusia, yllättäviä mekanismeja. Tällä hetkellä tuo yhden kohdepelaajan rymistely luetaan pois.

On tietysti mahdollisuus myös muuttaa isoa linjaa. Eli sitä, että kiekonriistojen jälkeen, jos merkittävää etua etenemiselle ei ole, Jukurit säilyttäisikin kiekonhallinnan itsellään omalla alueellaan. Se, onko Jokisella osaamista, ymmärrystä ja harjoitepankkia ajaa tällaista konseptia sisään, on toinen kysymys.

Kolmen pelin jälkeen, vaikkakin kaksi niistä on voittoja, tilanne on Mikkelissä se, että Jokisen joukkue antaa tällä hetkellä taktisella epäkypsyydellä niin paljon marginaalia eteen, että hyvä tsemppi ja yrittäminenkään eivät nyt kovin pitkälle kanna.

Jokinen on joutumassa kovaan testiin heti kauden alussa.