Liigan varausikäisten huippulupausten tilastoseuranta: Kemellin vahva alkukausi on jatkunut, Slafkovsky on tuottanut jopa enemmän tasaviisikoin

Jos vuoden 2021 varausluokka oli suomalaisesta näkökulmasta kärjen osalta pettymys eikä yhtäkään suomalaispelaajaa varattu ensimmäisellä kierroksella, ensi vuoden varaustilaisuudessa tilanne on toinen. 

Liigassa pelaa tällä hetkellä kolme erittäin mielenkiintoista hyökkääjää, jotka kaikki tullaan hyvin todennäköisesti varaamaan ensimmäisellä kierroksella ensi kesänä: JYPin Brad Lambert ja Joakim Kemell sekä TPS:n Juraj Slafkovsky. Ennen kauden alkua kaikki kolme olivat monissa ennakkospekulaatioissa jopa 15 lupaavimman pelaajan joukossa. 

EP Rinkside Suomen Lassi Alanen kerää läpi kauden Lambertista, Kemellistä ja Slafkovskysta yksityiskohtaista dataa, jota hän avaa tässä artikkelisarjassa. Kaikki tilastot ovat kerätty tasaviisikoin. 

Alkukauden hahmosta tämän kolmikon kohdalla ei ole kahta sanaa. Joakim Kemellin hurja pistetahti on jatkunut, jopa kiihtynyt ensimmäisistä otteluista ja tällä hetkellä JYP-laiturilla on kasassa 14 otteluun tehot 10+5. Näille tehoilla Kemell on koko Liigan maalipörssin kärki ja pistepörssissä toisella sijalla. Kemellin alkukauden pistetahti kestää vertailun kehen tahansa varausikäiseen pelaajaan koko sarjan historiassa, ja hänen osakkeensa ovat nousseet runsaasti varaustilaisuutta ajatellen.

Brad Lambertin ja Juraj Slafkovskyn alkukaudet ovat olleet pisteiden osalta hiljaisempia. Kummallakin on kasassa tätä kirjoitettaessa 11 otteluun kaksi tehopistettä. Slafkovsky on tosin vuorotellut Liigan ja U20 SM-sarjan välillä, kirjauttaen kuudessa TPS:n U20-joukkueen paidassa pelaamassaan ottelussa hulppeat 13 tehopistettä.

Jos katsotaan tasaviisikoin tuotettua ykköspisteodottamaa, Slafkovsky on kuitenkin ollut jopa Kemelliä tuotteliaampi Liiga-tasolla. Otoskoot kaikissa seuraavissa tilastoissa ja visualisaatioissa ovat kymmenen ottelua Kemellin ja Slafkovskyn osalta sekä kahdeksan ottelua Lambertin osalta.

Slafkovsky on tuottanut ykköspisteodottamaa (henkilökohtainen maaliodottama + ykkössyöttöodottama) noin 1,1 maalin edestä 60 minuuttia kohden. Kemellin vastaava lukema on vähän vajaa 0,8 maalia ja Lambertin reilu 0,6 maalia. 

Mielenkiintoista on jo viime vertailussa nähdyt eroavaisuudet siinä, miten pelaajat luovat pisteodottamansa. Kemellin ykköspisteodottamasta lähes kaikki on syntynyt omista laukauksista ja maalipaikoista, ja hän on kolmikosta eniten maaliodottamaa kerryttänyt pelaaja.

Lambert on puolestaan luonut valtaosan pisteodottamastaan laukauksia alustamalla, joskin ero maaliodottaman ja ykkössyöttöodottaman välillä on hyvin pieni. Slafkovsky on Lambertin tavoin luonut pisteodottamaa varsin tasaisesti, mutta kumpaakin JYP-hyökkääjää enemmän. TPS-hyökkääjän henkilökohtainen maaliodottama on lähellä Kemelliä, mutta samalla hän on ollut tehokkain tekopaikkojen alustaja.

Kemellin luoman maaliodottaman määrä on pysynyt varsin tasaisena koko alkukauden. Hän pääsee ottelusta toiseen paikoille ja usein luo myös omat tekopaikkansa itse, vaikkei se näistä grafiikoista käykään suoraan ilmi. Ykkössyöttöodottamaa hän on itse asiassa kerryttänyt viimeisimmissä otteluissa ensimmäisiä otteluita enemmän, vaikka määrät ovat edelleen olleet varsin pieniä. Toisaalta ottaen huomioon hänen ketjukaverinsa, Kemell on ollut varmasti myös paras vaihtoehto hyökkäysten päättämistä ajatellen.

Slafkovskyn vastaavassa visualisaatioissa nähdään puolestaan, kuinka hänen henkilökohtainen maaliodottama on pudonnut jonkin verran alkukaudesta, mutta samalla hänen pelintekeminen on ykkössyöttöodottaman muodossa ottanut varsin ison harppauksen eteenpäin. Viimeistä viittä ottelua katsottaessa Slafkovsky onkin luonut enemmän ykkössyöttöodottamaa kuin maaliodottamaa, mikä on verrattain harvinaista.

Vielä kuuden ottelun jälkeen kaikki kolme pelaajaa loivat varsin selkeästi enemmän tekopaikkoja pidempien hyökkäysalueen jatkumoiden kautta verrattuna suoriin hyökkäyksiin. Tässä on tapahtunut Kemellin kohdalla muutos, sillä hän on erityisesti viime otteluissa luonut valtaosan tekopaikoistaan nimenomaan suorista hyökkäyksistä, ja hänen koko kauden saldonsa onkin kallistunut sitä myöten enemmän suorien hyökkäyksien puolelle.

Slafkovsky on luonut jopa hieman Kemelliä enemmän ykköspisteodottamaa suorista hyökkäyksistä, mutta hänen kohdallaan päätypelaaminen on tuottanut vielä toistaiseksi niukasti enemmän. Lambert ei puolestaan ole juurikaan luonut paikkoja suorista hyökkäyksistä, vaan selkeä valtaosa hänen luomista tilanteista on tullut pidempien jatkumoiden kautta. 

Jos katsotaan, kuka on ollut eniten mukana kaikissa oman joukkueen luomissa paikoissa pelaajan itse ollessa jäällä, Kemell nousee selkeästi kärkeen. Kemellin ollessa jäällä hän on joko laukonut tai antanut laukauksen johtaneen syötön (käytännössä Kemellin tapauksessa laukonut) yli 57 prosenttiin JYPin kaikista laukauksista ja vastaavasti hän on ollut mukana lähes 63 prosentissa kaikesta joukkueen luomasta maaliodottamasta pelaajan ollessa jäällä.

Slafkovskyn ja Lambertin lukemat ovat selvästi maltillisemmat. Slafkovsky on ollut vastaavasti mukana noin 48,5 prosentissa ja Lambert 45 prosentissa joukkueidensa luomasta maaliodottamasta heidän kentällä ollessaan. 

Transitiopelaamisen suhteen muutoksia viime vertailuun ei ole tapahtunut. Lambert on edelleen selkeästi kahta muuta edellä ja yhteensä hän on ylittänyt joko puolustus- tai hyökkäyssiniviivan noin 30 kertaa 60 minuuttia kohden, kun taas Kemellin vastaava lukema on noin 23 kertaa ja Slafkovskyn vajaa 20 kertaa. 

Tästä tullaan mielenkiintoiseen yksityiskohtaan. Vaikka Lambert on luonut selkeästi kahta muuta enemmän hyökkäysalueen kontrolloituja ylityksiä, hänen suorista hyökkäyksistä luoma ykköspisteodottama on selvästi kahta muuta jäljessä. Lambert ei siis ole pystynyt hyödyntämään ylityksiään suorien hyökkäysten muodossa, joskin hän on pystynyt usein ylitysten myötä käynnistämään päätypelejä ja pidempiä jatkumoita.  

Myöskään "on-ice"-lukemien suhteen ei muutosta ole juuri viime vertailusta tapahtunut. Selkeästi paremmassa joukkueessa pelaavan Slafkovskyn ollessa jäällä TPS on hallinnut vajaa puolet kaikista laukauksista, mutta selvästi yli puolet kaikesta maaliodottamasta. 

Kemellin ja Lambertin lukemat ovat puolestaan selvästi heikommat, sekä laukausten että maaliodottaman osalta. Lambertin lukemat ovat parantuneet hieman viime vertailusta, kun taas Kemellin heikentyneet muutamia prosenttiyksiköitä. 

Tässä toki pitää huomioida, että lukemat ovat tilastoimista otteluista, eivät välttämättä kaikista otteluista. Liigan oman datan mukaan Kemellin laukaisuhallintaa kuvaava CF%-lukema on 44 prosenttia, Lambertilla 41,8 prosenttia.