NHL-alkukauden tehokkaimmat ja epäonnisimmat suomalaispelaajat: Barkov viimeistellyt erittäin tehokkaasti, Donskoi ui syvissä vesissä

Varianssi on jääkiekossa isossa roolissa, ja sen selvin ilmenemistapa on maalinteko. Välillä jokainen laukaus menee sisään, välillä mikään määrä maalipaikkoja ei tunnu johtavan toivottuun lopputulemaan. 

Hyvään tai huonoon viimeistelyyn vaikuttaa tietysti moni muukin asia, mutta sattuman merkitystä ei myöskään pidä unohtaa. Tämä korostuu erityisesti pienemmissä otannoissa. 

Siispä onkin aina hyvä katsoa maalien ja tehopisteiden taakse, kun tarkastellaan esimerkiksi pelaajien suoriutumista. Maalinteon suhteen henkilökohtainen luotu maaliodottama on hyvä mittari sille, mitä yksittäinen pelaaja tai joukkue on ansainnut. 

Yksinkertaistettuna: henkilökohtainen maaliodottama kertoo, kuinka hyville tekopaikoille yksittäinen pelaaja on päässyt ja kuinka monta tehtyä maalia häneltä voi odottaa keskiverrolla viimeistelyllä. Tietysti tietyt pelaajat pystyvät myös viimeistelemään keskivertoa paremmin toistettavasti, ja päinvastoin. 

Alla olevassa visualisaatiossa on tarkasteltu, kuinka monta maalia enemmän tai vähemmän pelaaja on tehnyt luomaansa maaliodottamaan verrattuna. Mukaan on otettu kaikki suomalaiset NHL-pelaajat, jotka ovat pelanneet alkukaudella vähintään kymmenen ottelua. 

Alkukauden tehokkain suomalaispelaaja on tästä näkökulmasta katsottuna ollut Aleksander Barkov. Barkov johtaa myös suomalaisten pelaajien maalipörssiä yhdeksällä täysosumalla, joka on noin 3,5 maalia enemmän verrattuna hänen luomaansa maaliodottamaan.

Hyvin lähellä Barkovia on toinen Florida Panthers -hyökkääjä Eetu Luostarinen, joka on ollut maalinteon suhteen alkukauden suomalaisyllättäjä ja viimeistellyt jo kuusi maalia. Peliaikaan suhteutettuna Luostarisen maalitahti on ollut alkukaudella suomalaispelaajista toiseksi kovinta heti Barkovin jälkeen. 

Maaliodottamaa Luostarinen on kuitenkin luonut vajaan kolmen täysosuman verran, ja hänen tämänhetkinen laukaisuprosentti on yli 27. Pidemmällä aikajänteellä Luostarisen nykyinen maalitahti tuskin tuleekaan jatkumaan, jos peliesitykset pysyvät nykyisen kaltaisina.

Barkov ja Luostarinen ovat olleet selvästi kaksi alkukauden kuuminta suomalaista. Kolmanneksi eniten maaleja suhteessa maaliodottamaansa tehnyt Jesperi Kotkaniemi on viimeistellyt noin 1,5 maalia yli odotusten. Tämä kertoo myös Kotkaniemen vaikeasta alkukaudesta, sillä maaleja hänellä on vasta kolme. Tämä tarkoittaa, että hän on luonut maaliodottamaa tähän mennessä 18 ottelussa vasta vajaan 1,5 maalin verran.

Kuten visualisaatiosta voidaan nähdä, enemmistö suomalaispelaajista on tehnyt luomaansa maaliodottamaa vähemmän maaleja. Ääripäästä löytyy Joonas Donskoi, jonka maalitili on tällä kaudella vielä avaamatta, vaikka tekopaikoille hän on päässyt varsin hyvin ja maaliodottamaa on kertynyt yhteensä jo neljän täysosuman edestä.

Tämä on Donskoille erittäin poikkeuksellisen pitkä kuiva jakso. Viime kaudella hän viimeisteli lähes 20 prosentin tehokkuudella, joka oli suomalaispelaajien parhaita lukemia. Donskoin laukaisuprosentti on ollut NHL-tasolla yli kymmenen joka vuosi lukuun ottamatta kautta 2016–2017. 

Toiseksi kovinta epäonnea viimeistelyn suhteen ovat kokeneet Eeli Tolvanen ja Joel Armia, jotka ovat kummatkin viimeistelleet vajaa kolme maalia luomaansa maaliodottamaa vähemmän. Huomioitavaa on myös, että kaikki yli kymmenen ottelua pelanneet suomalaispuolustajat ovat tehneet vähemmän maaleja verrattuna heidän maaliodottamiinsa.

Jos tarkastellaan vastaavia lukemia tasaviisikoin (yllä oleva visualisaatio), Barkov, Luostarinen ja Kotkaniemi löytyvät jälleen kärjestä. Myös Kasperi Kapanen on tasaviisikoin viimeistellyt tehokkaasti, lähes kaksi maalia yli luomansa maaliodottaman. 

Tasaviisikoin vielä isompi osa suomalaispelaajista on tosin viimeistellyt vähemmän maaleja maaliodottamaan verrattuna. Ääripäästä löytyy jälleen Donskoi melko selvällä erolla muuhun massaan. Puolustajista Miro Heiskanen olisi luomiensa tekopaikkojen mukaan ansainnut tasaviisikoin lähes kaksi maalia enemmän.  

Henkilökohtainen maaliodottama ja tehdyt maalit kertovat kuitenkin vain osan tarinaa. Toinen tapa lähestyä asiaa on tutkia, kuinka paljon maaleja joukkue on tehnyt yksittäisen pelaajan ollessa jäällä verrattuna siihen, kuinka paljon joukkue on samaan aikaan luonut maaliodottamaa. Näitä lukemia on järkevin katsoa tasaviisikoin. 

Tällaisessa vertailussa suomalaispelaajien kärkeen nousee selvällä erolla Mikko Rantanen. Rantasen ollessa jäällä Colorado Avalanche on tehnyt jopa yli seitsemän maalia luomaansa maaliodottamaa enemmän, ja viimeistellyt peräti yli 17 prosentin tehokkuudella. 

Vaikka Avalanchesta ja Rantasen ketjusta löytyy runsaasti viimeistelyosaamista, tällainen tehokkuus tuskin tulee jatkumaan pitkällä tähtäimellä. Viime kaudella Rantasen vastaava lukema oli 11 prosenttia, ja hänen sitä aiemmilla NHL-kausilla se on pyörinyt kahdeksan ja yhdeksän välimaastossa.

Myös Barkov on tässä tilastossa odotetusti korkealla. Kolmanneksi korkeimmalle nousee puolestaan Kaapo Kakko, joka on tehottoman alkukauden jälkeen tällä hetkellä viiden ottelun pisteputkessa. 

Yllättäen neljänneltä sijalta löytyy Donskoi. Vaikka hän ei ole viimeistellyt itse vielä maalin maalia, Seattle Kraken on hänen ollessaan jäällä tehnyt tasaviisikoin jo kymmenen täysosumaa, joka on yli 1,5 maalia yli samaan aikaan luodun maaliodottaman.

Toisesta ääripäästä löytyy Dallas Starsin Roope Hintz, joka on viimeistellyt henkilökohtaisella tasolla mukiinmenevästi, mutta ketjutasolla tilanne on ollut toinen. Hintzin ollessa jäällä Stars on luonut maaliodottamaa lähes kymmenen maalin edestä, mutta onnistunut maalinteossa vain viidesti, joista Hintz on itse viimeistellyt kolme. Lisää Hintzin epäonnisesta alkukaudesta voi lukea tästä. 

Hintzin jälkeen vertailun häntäpäätä miehittävät puolustajat. Rasmus Ristolainen, Esa Lindell ja Heiskanen ovat kaikki kärsineet epäonnesta tässä suhteessa, ja ollessaan jäällä tasaviisikoin heidän joukkueensa ovat tehneet yli kaksi maalia odotettua vähemmän.