EP Rinkside Suomen lopulliset valinnat Nuorten Leijonien kisajoukkueeseen: laituriosasto on timanttinen, puolustus kalpenee viime vuosien joukkueille
Nuorten MM-kisojen alkuun on enää alle kuukausi, ja esimerkiksi Yhdysvallat julkisti jo alkuviikosta oman alustavan joukkueensa. Myös Suomi tiedottanee alustavasta joukkueesta lähiaikoina, joten tässä vaiheessa on hyvä tehdä viimeiset spekulaatiot optimaalisesta kokoonpanosta.
Kuten kirjoitin jo aiemmassa versiossa syyskuussa, hyökkäyksen osalta tämän vuoden joukkueeseen on mahdollista valita runsaasti laatua. Talenttia riittää hyvin muodostaa kolme laadukkaaseen hyökkäyspelaamiseen kykenevää ketjua, ja erityisesti laitureiden osalta Suomen joukkue tulee olemaan erittäin laadukas.
Puolustus on sen sijaan kokonaisuutena selvästi viime vuotta heikompi etukäteen ajateltuna, vaikka joukkueesta löytyy muun muassa viime vuoden turnauksen paras puolustaja. Maalivahtiosastolla on mielenkiintoinen kilpailu ykköstorjujan viitasta kahden laadukkaan vaihtoehdon välillä.
Valinnat ovat tehty kirjoittajan omien mielipiteiden pohjalta. Kyseessä ei siis ole ennustus siitä, miltä Suomen valmennuksen valitsema varsinainen kokoonpano tulee näyttämään.
Hyökkääjät:
Roby Järventie - Aatu Räty - Kasper Simontaival
Ykkösketjun moottorina toimii itseoikeutetusti Räty, joka on Liigassa piste per peli -tahdissa Jukurit-lainan jälkeen. Räty on myös pelannut tällä kaudella erinomaisesti maajoukkueessa erityisesti tuloksellisesti.
Simontaival oli sivussa marraskuun Ruotsin U20-turnauksesta ja rooli KalPassa on jäänyt varsin pieneksi alkukaudesta, minkä vuoksi hän pelaa tämän viikon lainalla Lukossa. Hyökkäyspään taidoiltaan Simontaival on kuitenkin edelleen tämän joukkueen kärkeä, ja pelasi ykkösketjussa tehokkaasti jo viime vuoden kisoissa.
Järventien viime vuoden kisat menivät pahasti penkin alle ja hän jäi kuudessa ottelussa kiikareille kuumasta alkukaudesta huolimatta. Viime kauden lopulla AHL:ään siirtynyt raamikas laituri on aloittanut Belleville Senatorsissa tehojen osalta vakuuttavasti ja nyt hänellä on erinomainen tilaisuus kuitata viime vuoden heikko turnaus.
Ville Koivunen - Roni Hirvonen - Joakim Kemell
Hirvosta tuskin nähdään varsinaisissa kisoissa - ainakaan niiden alussa - sentterinä, mutta mielestäni sille olisi erittäin hyvät perusteet. Räty ja Hirvonen ovat pelanneet erinomaisesti yhteen molemmissa tämän kauden U20-turnauksissa, minkä vuoksi valmennus hyvin todennäköisesti laittaa kaksikon jälleen samaan ketjuun.
Kuitenkin vaikka Nuorten Leijonien hyökkäys on tänä vuonna poikkeuksellisenkin laadukas, selkeää mitat täyttävää kakkossentteriä sillä ei ole. Uskon, että Hirvonen pystyisi suoriutumaan pelinlukutaitonsa avulla tästä tehtävästä parhaiten, mikä avaa samalla mahdollisuuden dynaamisempiin ketjukoostumuksiin. Tämän vuoksi olisi ollut mielenkiintoista, jos Hirvosta olisi kokeiltu keskellä jo Ruotsin turnauksessa, mutta koska näin ei tehty, pidän epätodennäköisenä, että niin tapahtuisi kisoissakaan.
Kemell ei tässä vaiheessa juurikaan esittelyjä kaipaa. Joukkueen nuorimpana pelaajana hän on samalla yksi sen ehdottomista avainhahmoista, ja tulosta odotetaan kisoissa sekä tasaviisikoin että ylivoimalla. JYP-laituri on ollut sivussa lokakuun lopusta lähtien, mutta hän palannee tositoimiin jo lähipäivinä.
Koivunen teki puolestaan vaikutuksen Kärppien Liiga-joukkueen valmennukseen jo harjoituskaudella, ja on alkukaudella osoittanut olevansa luottamuksen arvoinen. Koivunen on ollut alkukaudella sarjan kolmanneksi tehokkain U20-ikäinen pelaaja heti seurakaveri Topi Niemelän sekä Kemellin jälkeen.
Ainakin teorian tasolla tämän ketjukoostumuksen pitäisi olla erittäinkin toimiva. Kemell pääsee nauttimaan Koivusen ja Hirvosen syötöistä, mutta kaikki kolme pystyvät myös viimeistelemään hyvällä tasolla. Kaikki kolme pelaajaa myös lukevat peliä todella korkealla tasolla.
Juuso Mäenpää - Oliver Kapanen - Brad Lambert
Kapanen on ollut viimeiset viikot loukkaantuneena ja hänen toipumisensa kisoja ajatellen on vielä tässä vaiheessa kysymysmerkki. Jos hän ei ole kunnossa, tässä hahmotelmassa Samuel Helenius ottaisi hänen paikkansa ja Sami Päivärinta hyppäisi uudeksi nelossentteriksi. Terveenä ollessaan Kapanen on kuitenkin paras vaihtoehto, jos (ja tässä tapauksessa kun) haetaan hyökkäävämpää kolmosketjua. Hän on myös ollut varsin hyvä U20-maajoukkuepeleissä tällä kaudella.
Mäenpään laadukas alkukausi tekee hänen sivuuttamisen tästä joukkueesta mahdottomaksi. Hän on ollut U20-ikäisistä Liiga-pelaajista alkukauden neljänneksi tehokkain ja oli taannoisessa Ruotsin U20-turnauksessa hyökkäyksen parhaimmistoa. Mäenpään nopeus ja pelisilmä kompensoivat riittävällä tasolla pienen koon tuomia haittoja.
Lambertin paikka lopullisessa joukkueessa on vielä jonkinlainen kysymysmerkki, mutta hän oli hyvä kahdessa pelaamassaan ottelussa Ruotsin U20-turnauksessa ja on viime aikoina pelannut alkukauden parhaita Liiga-otteluitaan. Lambertin tuomaa luistelu- ja taitopakettia ei kuitenkaan löydy keneltäkään muulta valittavissa olevalta suomalaispelaajalta, vaikka myös selkeitä puutteita hänen pelaamisestaan löytyy. Lisäksi Lambert on helppo siirtää ylempiin ketjuihin paikkaamaan, mikäli esimerkiksi ykkösketjusta joku loukkaantuu tai alisuorittaa.
Kalle Väisänen - Samuel Helenius - Olli Nikupeteri
Helenius on tässä hahmotelmassa nelosketjun keskellä, vaikka todellisuudessa hän tulee pelaamaan paljon korkeammalla varsinaisessa kisajoukkueessa. Heleniuksen vahvuudet ovat kuitenkin ennen kaikkea puolustuspelaamisessa ja alivoimalla, minkä vuoksi hän on ideaali valinta nelossentteriksi tähän hahmotelmaan.
Nelosketjun laidoille vaihtoehtoja on useita, mutta tähän hahmotelmaan valitsin Nikupeterin ja Väisäsen. Nikupeteri on suomalaista kiekkoa tarkemminkin seuraaville tuntemattomampi nimi, mutta pelasi hyvin Ruotsin U20-turnauksessa, luistellen hyvin ja pystyen myös tekemään nopeita ratkaisuja kiekolla. Voi kuitenkin olla, että isokokoisemmat ja fyysisemmät vaihtoehdot, kuten esimerkiksi Eetu Liukas, ovat valmennuksen valinnoissa etusijalla.
Toiselle laidalle valitsin Väisäsen, joka ei erityisesti vakuuttanut Ruotsin U20-turnauksessa, mutta joka pystyy pelaamaan melko hyvin enemmän puolustavassa roolissa sekä loukkaantumistilanteissa myös ylemmissä ketjuissa. Väisänen tuo myös nelosketjuun kokoa ja fyysisyyttä Heleniuksen rinnalle.
Sami Päivärinta, Samu Tuomaala
Päivärinta on alempiin ketjuihin hyvä vaihtoehto ja jos esimerkiksi Kapanen ei ole pelikunnossa, hänet voi helposti heittää nelosketjun keskelle ja odottaa vähintään kohtuullista suorittamista. Tuomaala on puolestaan mielenkiintoinen tapaus sen suhteen, onko hän mukana kisajoukkueessa. Hän on pelannut tällä kaudella vain kourallisen otteluita, eikä hän ole vakuuttanut marraskuussa Sportissa pelaamissaan otteluissa. Toisaalta hän on aina maajoukkueessa ollut varsin hyvä ja hänen tuomaa nopeutta ja ratkaisuvoimaa ei voi kiistää. Kertoo samalla myös Nuorten Leijonien laitureiden laadusta, että Tuomaalan tai esimerkiksi Lambertin kaltainen nimi voi hyvinkin jäädä pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle.
Puolustajat:
Puolustuksen ykköspari on itsestäänselvä. Niemelä ja Viro ovat pelanneet paljon yhdessä maajoukkueessa, ja myös yksilötasolla he ovat joukkueen parhaat puolustajat. Molemmat olivat mukana jo viime vuoden kisoissa, ja Niemelä valittiin nappisuoritusten johdosta jopa koko kisojen parhaaksi puolustajaksi.
Niemelä on ollut alkukaudella ilmiliekeissä Kärpissä ja johtaa koko Liigan pistepörssiä puolustajien osalta. Hän on myös selkeä valinta ykkösylivoiman kapellimestariksi. Viron pistetuotanto on ollut alkukaudella TPS:ssä vaisuhkoa, mutta häneltä löytyy kaivattua luisteluvoimaa ja hänen kokonaisvaltainen pelaaminen on varsin hyvällä tasolla.
Aleksi Heimosalmi - Kasper Puutio
Oikeakätisistä puolustajista Suomella on tänä vuonna jopa ylitarjontaa, joten optimaalisimman kokoonpanon muodostamiseksi yhden heistä pitää pelata vasemmalla. Tässä hahmotelmassa se on Heimosalmi, joka on samalla myös joukkueen ainoa 2003-syntynyt puolustaja. Hän on vakiinnuttanut alkukaudesta paikkansa Ässien puolustuksessa ja parantanut jatkuvasti otteitaan. Heimosalmelle voidaan kaavailla roolia myös kakkosylivoiman viivamiehenä.
Puutio kuuluu niiden pelaajien joukkoon, jotka olivat mukana jo viime vuoden kisoissa ja jotka pelaavat varmasti isossa roolissa. Puutiolle löytynee paikka myös toisesta ylivoimaviisikosta, sillä hän pelasi jo viime vuoden kisoissa kakkosylivoiman vasemmalla laidalla pelintekijänä ja on tehnyt samoin tämän kauden maajoukkueturnauksissa.
Matias Rajaniemi - Ruben Rafkin
Rafkin ja Rajaniemi kuuluvat niin ikään viime vuoden joukkueessa mukana olleisiin pelaajiin. Rafkin on pelannut tällä kaudella TPS:ssä huomattavassa roolissa, parhaimmillaan yli 20 minuuttia ottelua kohden. Myös Rajaniemi on päässyt pelannut runsaasti minuutteja Pelicansin takalinjoilla viime aikoina. Molemmat tulevat myös varmasti pelaamaan alivoimalla kisojen aikana. Potentiaalisesti Rafkin ja Heimosalmi voivat myös vaihtaa paikkoja, jos kakkospariin kaivataan enemmän puolustavaa elementtiä.
Petteri Nurmi - Ville Ottavainen
Neljännestä parista löytyvät Ottavainen ja Nurmi, joita voi hyödyntää erityylisissä tilanteissa. Ottavainen on kaksikosta selkeästi hyökkäävämpi, ja pystyisi esimerkiksi loukkaantumistilanteissa pelaamaan myös ylivoimalla. Nurmi puolestaan on puolustavampi vaihtoehto, ja tulisi pelaamaan alivoimalla. Viime vuoden kisoissa Suomi pelasi seitsemällä puolustajalla, joka tulee todennäköisesti olemaan taktiikka tässäkin turnauksessa.
Maalivahdit:
Joel Blomqvist, Leevi Meriläinen, Juha Jatkola
Pelaava maalivahtikaksikko on tässä vaiheessa kiveen hakattu. Historiallisesti ikäluokan ykkösvahtina toimineelle Blomqvistille on tosin kertynyt tällä kaudella varsin vähän pelejä. Hän jäi varotoimena sivuun Ruotsin turnauksen ensimmäisen ottelun jälkeen, eikä ole pelannut sen jälkeen lainkaan. Meriläiselle pelejä on kertynyt OHL:ssä runsaasti, ja hän oli erinomainen kesän U20-turnauksessa Yhdysvalloissa. Ykkösvahdin paikka onkin tässä vaiheessa auki, mikä tuo harjoitusotteluihin lisää painoarvoa. Kolmosvahdiksi nousee Jatkola, joka pelasi varsin hyvin Ruotsin turnauksessa kaksi ottelua Blomqvistin jäätyä sivuun.
