Suomalaisten NCAA-pelaajien tilastoprofiilit: Jami Krannila ja Uula Ruikka loistavat yliopistojoukkueissaan

Viime kuussa EP Rinkside Suomi teki ainutlaatuisen tilastokatsauksen Suomen olympiajoukkueeseen valittuihin KHL-pelaajiin. Tällä kertaa vuorossa on Yhdysvaltojen yliopistosarja NCAA, jonka merkittävimpien konferenssien kouluissa pelaa useita mielenkiintoisia suomalaispelaajia.

Eri NCAA-konferenssien välillä on melko suuriakin tasoeroja, joten otin tähän tilastoprojektiin mukaan kaikki joukkueet Hockey Eastista, NCHC:sta ja Big Tenista. Näiden konferenssien joukkueissa pelaa myös valtaosa merkittävistä NCAA-suomalaispelaajista. 

Metodologia:

Pelaajakortit on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa on laskettu pelaajan sijoittuminen valittujen NCAA-konferenssien mittapuulla omalla pelipaikallaan kolmessa kategoriassa: hyökkäyspelaaminen (offence), transitiot (transition) ja puolustuspelaaminen (defence). Kaikki kolme lukemaa on muodostettu erilaisista osa-alueille ominaisista tilastoista erilaisin painotuksin.

Painotukset riippuvat myös pelipaikasta. Esimerkiksi transitioissa hyökkääjien osalta hyökkäysalueelle pääsemistä on arvotettu enemmän kuin puolustusalueelta pois pääsemistä, kun taas puolustajien kohdalla puolustussiniviivan ylityksiä arvotetaan enemmän. 

Lisäksi on laskettu pelaajalle kokonaisarvosana (overall), joka on muodostuu kolmesta edellä mainitusta kategoriasta, jälleen eri painotuksin. Myös tässä painotukset riippuvat pelipaikasta; hyökkääjien kokonaisarvosanaan vaikuttaa suhteessa enemmän hyökkäyspelaamisen lukemat ja puolustajien puolustuspelaamisen lukemat.

Nämä lukemat on ilmaistu käyttämällä prosenttipisteitä. Yksinkertaistettuna: mitä isompi lukema, sen parempi. Esimerkiksi hyökkäyspelaamisen lukema 75 tarkoittaa, että pelaajan lukema kyseisellä osa-alueella on parempi kuin 75 prosentilla kaikista pelipaikkasta edustajista mukaan valituissa NCAA-konferensseista.

Toinen osa pelaajakortteja kuvaa tarkemmin pelaajan suoriutumista tietyissä kategorioissa verrattuna keskivertoon tämän NCAA-otannan pelaajaan samalla pelipaikalla (hyökkääjät ja puolustajat). Käytännössä puhutaan siitä, kuinka monta keskihajontaa parempi tai huonompi pelaaja on ollut tietyllä osa-alueella verrattuna keskivertoon pelipaikkansa edustajaan. 

Nämä kategoriat ja lukemat ovat seuraavat:

Tuotanto: maalit, ykkössyötöt, kakkossyötöt, tehopisteet
Hyökkäyspelaaminen: laukaukset, luotu henkilökohtainen maaliodottama, laukauksiin johtaneet syötöt, syötöt ykkössektoriin
Harhautukset: onnistuneet harhautukset, harhautusten onnistumisprosentti
Transitiot: puolustussiniviivan ylitykset jalalla, puolustussiniviivan ylitykset syötöllä, hyökkäyssiniviivan ylitykset jalalla, hyökkäyssiniviivan ylitykset syötöillä
Kiekoton pelaaminen: onnistuneet kaksinkamppailutilanteet, onnistumisprosentti kaksinkamppailuissa, kiekonriistot
Jäähyt: otetut jäähyt, hankitut jäähyt
On-ice-lukemat: luotu maaliodottama pelaajan ollessa jäällä suhteutettuna joukkueeseen, tehdyt maalit pelaajan ollessa jäällä suhteutettuna joukkueeseen, vastustajan luoma maaliodottama pelaajan ollessa jäällä suhteutettuna joukkueeseen, vastustajan tekemät maalit pelaajan ollessa jäällä suhteutettuna joukkueeseen

Huomioitavaa on, että kaikki lukemat (prosentteja lukuun ottamatta) ovat suhteutettu peliaikaan ja kaikki tilastot kuvaavat pelaamista tasakentällisin. Huomioitavaa on myös, että joukkueiden pelaamia otteluita Yhdysvaltojen kehitysohjelman joukkueita sekä Atlantic Hockey -konferenssin joukkueita vastaan ei ole laskettu tilastoihin mukaan. Tilastojen lähde on InStat Hockey, ja ne ovat päivitetty 3.2.2022.

Pelaajat:

Kolmatta kauttaan St. Cloud Staten yliopistojoukkueessa pelaava Jami Krannila on tällä kaudella noussut joukkueensa johtavaksi pelaajaksi, ollen joukkueen sisäisessä pistepörssissä kolmantena 24 otteluun tehdyin tehoin 12+9. Krannila nousi aiemmin tällä kaudella otsikoihin myös Suomessa tehtyään kauniin ilmaveivimaalin North Dakotan yliopistojoukkuetta vastaan. Krannila siirtyi alunperin Yhdysvaltoihin Tapparan junioreista kaudeksi 2018–2019.

Krannilan tilastoprofiili on varsin laadukas, ja 21-vuotias hyökkääjä mahtuu kokonaisarvoltaan 25 parhaan prosentin joukkoon kaikista datasetin hyökkääjistä. Hyökkäyssuuntaan hän on luonut melko selvästi keskivertoa enemmän sekä henkilökohtaista maaliodottamaa että laukauksiin johtaneita syöttöjä, minkä lisäksi hän on ollut erittäin hyvä kuljettamaan kiekkoa läpi keskialueen. Krannilaa ei ole varattu NHL:ään, mutta viimeistään vuoden päästä hänestä varmasti ollaan kiinnostuneita Liigassa. 

Krannilan seurakaverina St. Cloud Staten yliopistossa toista kautta pelaava Veeti Miettinen valittiin viime kaudella NCHC-konferenssin vuoden tulokkaaksi. Tällä kaudella hän on tehnyt 24 otteluun tehot 8+9, jotka riittävät joukkueen sisäisessä pistepörssissä kuudennelle sijalle.

Kiekko-Espoon paidassa U20 SM-sarjan piste-ennätyksiä ennen siirtymistään NCAA:han rikkonut Miettinen kuuluu hyökkäyspelillisiltä numeroiltaan 20 vahvimpaan prosenttiin datasetin hyökkääjistä. Erityisesti hänen laukomisvolyymi ja sitä kautta myös henkilökohtaisen maaliodottaman määrä ovat korkeat. Miettisen suorittaminen transitioissa sekä kaksinkamppailuissa ovat kuitenkin jättäneet parantamisen varaa. Toronto Maple Leafsin kuudennen kierroksen varaus kesältä 2020 viettää todennäköisimmin vielä vuoden tai kaksi yliopistokaukaloissa. 

Ässien U20-joukkueesta Denverin yliopistoon viime kaudeksi siirtynyt Antti Tuomisto pelaa todella laadukkaassa puolustuksessa, eikä ole vielä toisella kaudella vakiinnuttanut itseään varsinaisena johtohahmona. 25 otteluun hän on kirjauttanut seitsemän tehopistettä, jotka riittävät joukkueen sisäisessä puolustajien pistepörssissä viidenneksi.

Detroit Red Wingsin toisen kierroksen varaus kesältä 2019 on laukonut paljon, jonka lisäksi hänen ollessaan jäällä Denver on tehnyt paljon maaleja, mutta maaliodottamalukemista voisi päätellä, että mukana on ollut myös Tuomiston kannalta positiivista satunnaisuutta. 195-senttinen Tuomisto on myös hävinnyt kokoisekseen puolustajaksi paljon kaksinkamppailuja, joskin puolustuspelaamisen lukema on silti kokonaisuudessaan kohtuullinen. Isoimmat ongelmat ovat olleet transitioissa ja etenkin kiekon liikkuttamisessa hallitusti ulos omista. Myös Tuomistolla on varmasti edessä vielä vuosi tai kaksi yliopistokiekkoa.

Uula Ruikka saattaa olla muutamaa edellä mainittua pelaajaa tuntemattomampi nimi suomalaisissa kiekkopiireissä. Hän on pelannut Yhdysvalloissa jo kaudesta 2018–2019 lähtien, jota ennen hän edusti Kärppien junioreita ja pääsi pelaamaan maaotteluita sekä U16 että U17-maajoukkueiden mukana. Nyt Ruikka pelaa toista kauttaan Providence Collegessa ja on tehnyt tällä kaudella 26 otteluun tehot 0+6.

Melko vaatimattomista tehoistaan huolimatta Ruikan tilastollinen profiili tasakentällisin on vahva. Vaikka maalitili on tämän kauden osalta vielä avaamatta, hän on kirjauttanut keskimääräistä puolustajaa melko selvästi enemmän henkilökohtaista maaliodottamaa, joten tekopaikkojen puutteesta maalittomuus ei johdu. Tämän lisäksi Ruikka on ollut erittäin hyvä transitioissa, päästen ulos omista keskivertoa puolustajaa paremmin niin kuljettamalla kuin syöttämällä. Ruikka on hyvin todennäköisesti pelaaja, joka herättää kiinnostusta Liiga-seuroissa muutaman vuoden päästä, olettaen, että hän käy koulun loppuun Yhdysvalloissa.

Joel Määttä on pelannut Ruikan tavoin jo pidemmän aikaa Yhdysvalloissa. Hän siirtyi aluksi Jokereista USHL:ssä pelaavaan Sioux City Musketeersiin kaudeksi 2019–2020 ja pelaa nyt ensimmäistä kauttaan Vermontin yliopistossa. Määttä valittiin tänä vuonna mukaan hieman yllättäen myös U20-kisoihin, joissa hän ehti kirjauttaa kahdessa ottelussa tehot 1+2.

NCAA:ssa Määttä ei ole ollut yhtä tehokas, sillä 22 ottelussa hänellä on kasassa toistaiseksi vain yksi syöttöpiste. Myöskään Määtän syvemmät tilastot hyökkäyssuuntaan eivät ole olleet vahvoja ja myös transitiopelaaminen on jättänyt parantamisen varaa. Puolustussuuntaan hän on kuitenkin ollut erittäinkin vahva, vaikuttaen positiivisesti kenttätapahtumiin omassa päädyssä ja voittaen ison osan kaksinkamppailuistaan. Muutaman vuoden päästä Määttä voi hyvinkin herättää kiinnostusta puolustavaa sentteriä etsivissä Liiga-seuroissa.

Jesper Tarkiainen aloitti Määtän tavoin tällä kaudella Vermontin yliopistossa, pelaten ennen sitä läpi Jokereiden junioriputken ja tehden viime kaudella U20 SM-sarjassa 19 otteluun 24 tehopistettä. Toistaiseksi Tarkiainen on ehtinyt pelata tällä kaudella vasta 12 ottelua, joissa hänelle on kertynyt yksi maali ja melko vähän jääaikaa ottelua kohden.

Tarkiaisen tilastoprofiili muistuttaa jonkin verran Määttää. Myös hänen kohdallaan puolustuspelaaminen on ollut vahvin osa-alue, joskaan ei yhtä vahva kuin Määtällä. Ongelmat ovat olleet hyökkäyspelaamisessa sekä transitioissa.

Ville Peltosen poika Jesper Peltonen siirtyi Yhdysvaltoihin jo kaudeksi 2014–2015, ja pelaa nyt neljättä kauttaan Wisconsinin yliopistossa. Peltonen on kirjauttanut toistaiseksi 29 pelaamassaan ottelussa tehot 2+5.

Peltosen vahvin osa-alue ovat olleet transitiot. Hän on ollut selvästi keskivertoa puolustajaa parempi pelin avaamisessa syöttämällä. Tämän lisäksi hän on voittanut keskimääräistä enemmän kaksinkamppailuja sekä ottanut vain kaksi kahden minuutin rangaistusta kauden aikana. Peltosen on-ice-tilastot ovat kuitenkin heikohkot verrattuna muihin joukkueensa pelaajiin, mikä vaikuttaa alentavasti hänen kokonaisarvosanaansa.