Rasmus Ristolaisen pitkä ja hintava jatkosopimus on katastrofaalinen virhe Flyersilta

Philadelphia Flyers teki merkittävän ratkaisun solmiessaan viisivuotisen ja 25,5 miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen suomalaispuolustaja Rasmus Ristolaisen kanssa. 

Diili ei tullut täysin puun takaa, sillä huhut Ristolaisen potentiaalisesta jatkosopimuksesta olivat pyörineet ilmassa jo jonkin aikaa. Toisaalta häntä oltiin pidetty myös mahdollisena kauppatavarana; Flyersin pudotuspelihaaveet ovat olleet kuopattuina jo jonkin aikaa ja joukkue on tulevalla siirtotakarajalla vahvasti myyjän roolissa.

Vaikka ennakkoraporttien perusteella melko tuhti sopimus oli odotettavissa, silti sen konkreettinen näkeminen aiheutti liikettä kulmakarvoissa. 

NHL:ssä on ainakin yksi seura, jonka mielestä Ristolaisen kiinnittäminen yli viiden miljoonan dollarin edestä palkkakattoon vaikuttavalla sopimuksella viideksi vuodeksi on hyvä idea.

Enkä edes usko, että Flyers olisi ollut ainoa NHL-seura, joka olisi ollut valmis tarjoamaan Ristolaiselle vastaavan suuruusluokan sopimusta kesällä, jos hänestä olisi tullut vapaa agentti.

On hyvin vaikea nähdä yhtään järkevää syytä siihen, miksi Flyers sitoutuisi Ristolaiseen näin voimakkaasti. Toki seura oli kesällä valmis maksamaan alunperinkin ison hinnan hänet saadakseen, ja selvästi tämän kauden otteissa on ollut oltava asioita, joihin organisaatio on ollut tyytyväinen tuloksista huolimatta. 

Siitä, onko näillä asioilla mitään tekemistä voittavan jääkiekon kanssa, voi olla montaa mieltä.

Kirjoitin Ristolaisesta edellisen kerran marraskuun alussa hänen Flyers-uransa ensimmäisten otteluiden jälkeen. Sävy ei tuolloin ollut kovin positiivinen, eikä sen muuttamiseen ole ollut syytä myöhemminkään tällä kaudella.

Hieman maltillisemman alkukauden jälkeen Ristolainen on pelannut jälleen todella isossa roolissa, keskimäärin yli 21 minuuttia ottelua kohden, joka on vakituisista Flyers-puolustajista kolmanneksi eniten Ivan Provorovin ja Travis Sanheimin jälkeen. Ylivoimalla rooli on ollut vaihteleva, alivoimalla vakituisempi.

Tilastojen valossa Ristolaisen kaudesta on haastava nostaa positiivisia puolia, tosin tämä koskee enemmän tai vähemmän valtaosaa Flyersin pelaajista. 

Evolving-Hockeyn GAR-mallin mukaan Ristolainen on ollut Flyers-puolustuksen toiseksi vähiten lisäarvoa joukkueelleen tuonut vakiopuolustaja Keith Yandlen jälkeen. Myös esimerkiksi ketjukavereiden tasoa huomioon ottavat mallit, kuten Evolving-Hockeyn RAPM-malli, eivät maalaa kovin ruusuista kuvaa Ristolaisen kaudesta. Hyökkäyssuuntaan hänen vaikutuksensa on ollut keskiverto, puolustussuuntaan todella heikko. Tämä on tuttu trendi jo Buffalo Sabres -vuosilta.

Myös vielä enemmän yksityiskohtiin menevä data ei Ristolaisen kohdalla vakuuta tämän(kään) kauden osalta. Esimerkiksi transitioissa hän on ollut heikko, kontrolloitujen puolustussinisen ylitysten suhteen ollessa absoluuttisesti heikompia kaikista NHL-puolustajista. Samalla hän ei myöskään juuri tuo kiekkoa hyökkäysalueelle, eikä puolusta keskialuetta tehokkaasti. Ristolainen on kyllä aktiivinen päätykiekkojen noutaja, mutta noista noudoista aniharva päätyy haluttuun lopputulokseen, eli siihen, että kiekko kulkeutuu ulos omista Flyersin hallinnassa.

Ristolainen toki pelaa fyysisesti ja taklaa ahkerasti, mikä on selvästi iso osa hänen vetovoimaansa NHL-seurojen silmissä. Flyersin johtoportaassa haluttiin identiteetin mukaista fyysisyyttä, mitä Ristolainen tietyllä tapaa eittämättä tuo, joskin mihinkään konkreettisesti merkittävään sillä ei ole ollut vaikutusta. 

"Hard to play against" on termi, jota Ristolaisen ja hänen tyylisten puolustajien kohdalla käytetään usein, mutta kuinka vaikeaa loppujen lopuksi on pelata sellaista pelaajaa vastaan, jonka ollessa jäällä vastustaja saa vuodesta toiseen tekopaikkoja liukuhihnalta? Vastineeksi tuosta kaikki ovat varmasti valmiita ottamaan muutaman mustelman.

Loppujen lopuksi sopimuksen hintaa merkittävämpi tekijä on sen pituus. Vuoden tai kahden mittaisen sopimuksen vaikutus olisi loppujen lopuksi jäänyt vähäisemmäksi. 

Flyersin tämänhetkinen suunnitelma ei kuitenkaan ole uudelleenrakentaa, vaan tehdä nopeampi korjausliike, ja tätä ajatellen Ristolaisen sopimus on selkeä rasite. Nopeaa korjausliikettä ajatellen Ristolaisen kauppaaminen olisi käynyt paljon enemmän järkeen. Kysyntää olisi varmasti ollut joltain suunnalta, ja keskimäärin Ristolaisen profiilin puolustajista on maksettu siirtotakarajalla muhkeita summia, puhumattakaan Flyersin saamasta palkkakattohyödystä (tietysti riippuen siitä, mihin hänet olisi vaihdettu). 

Nyt Flyers teki rahallisesti ja ajallisesti merkittävän sitoutumisen 27-vuotiaaseen puolustajaan, joka ei ole missään vaiheessa NHL-uraansa osoittanut pystyvänsä pelaamaan top-4-roolissa joukkuetta hyödyttävällä tavalla. Ristolainen voisi mahdollisesti olla jopa plus-merkkinen pelaaja kolmosparin roolissa (vaikka tätä epäilenkin), mutta sellaisessa häntä ei ole ikinä nähty, eikä tällaisella sopimuksella hänen sellaisessa tulisi pelatakaan. 

Katastrofaalisen heikko peliliike Flyersilta.